No se MAHA ja sen palautuminen raskauden jälkeen!

Oon viimeaikoina lueskellut useammastakin blogista masujuttuja, ja kun tänäaamuna olin itse jopa ihan tyytyväinen peilikuvaani, niin otin vähän kuvia tänhetkisestä tilanteesta ja päätin kirjoittaa vähän raskausmahasta ja palautumisesta ja sen sellaisesta. :)

Mullahan siis kävi siinä mielessä onnekkaasti, että mun raskausmasu ei missään vaiheessa ollut mikään erityisen iso. Leo oli syntyessään 52cm ja 3810g, eli ei mikään pieni, mutta jostain syystä se mun maha nyt vaan ei ollut mikään valtava. Olin kuvitellut, että mulle tulis kauheen iso raskausmaha, kun suvun naisilla on usein ollut isoja mahoja ja isoja vauvoja (itsekin olin jotain 4400g tms. ellen ihan väärin muista), mutta toisinpa kävi!

Tältä mun masu siis näytti loppuraskaudesta:

37+3

38+5

Toi 38+5 on valitettavasti viimeinen masukuva kun hukkasin viikoilla 39 ja jotain kuvatut, mutta ei se tuosta kyllä enää pahemmin kasvanut. Alkuun se oli tylsää kun raskaus oli puolessa välissä enkä yhtään näyttänyt siltä kun ei ollut masua ollenkaan, mutta lopussa olin kyllä tyytyväinen ettei masu ollut sen isompi. Pystyin käymään kävely- ja hölkkälenkeillä ja pitkillä (20km) pyörälenkeillä viimeiseen asti, eikä masu aiheuttanut suurempia liitoskipuja tai muita. Ainoastaan supistukset häiritsi liikuntaa viimeisillä viikoilla, mutta nekin meni aina pois kun rauhotin tahtia hetkeks.

Raskauden jälkeen palautuminen tapahtui myös varsin nopeasti.

Tältä maha näytti viisi päivää synnytyksen jälkeen. Kauheasti ei siis ollut enää mahaa jäljellä, ja tuostakin se pieneni parin viikon sisällä melkein kokonaan pois.

 Raskausarpia ei tullut kuin kaksi, noiden napalävistysreikien kohdalle meinaan. Mulla oli kaksi napalävistystä, ylhäällä ja alhaalla, ja otin ne pois jo aika alussa kun alkoivat tulla kipeiksi. Niiden kohdalle tuli sitten sellaiset raskausarvet, jotka yhdistää ne lävistysarvet napaan. :D Mutta ne ei juuri näy, vaikka mun napa ei kyllä oo mikään kovin kaunis nyt!

Raskauskilojahan mulle tuli sen 12 (63kg -> 75kg), joista 10 lähti ensimmäisen 2 kuukauden aikana pois. Painoin pitkään 65kg, kunnes sitten joulu ja muut herkuttelut sai painon taas nouseen muutamalla kilolla... Mutta ne kilot oon nyt saanut pois ja paino on taas siinä 65 tuntumassa.

Tuo 65 kiloa on mulle sellainen "ihan jees" paino, pituuttahan multa löytyy 168cm. Painoin muutama vuosi sitten 56kg, mutta toisaalta; sitä ennen olin viimeiset melkein kymmenen vuotta painanut 75-80kg. Oon siis aina ollut pyöreä tai jopa hieman ylipainoinen, kunnes 2010 laihdutin 20 kiloa, sinne 56 kiloon. Sen jälkeen painoa hiipi hieman takaisin ja tosiaan raskauden alkaessa painoin 63kg.

Tällä hetkellä tavoite olis painaa sellaiset 58-59 kiloa, joka on mulle juuri sopiva. Sinne 56 asti nyt ei oo tarvetta laihtua, mutta tuo vähän vajaa 60 oli mulle sellainen paino, jossa tunsin oloni hyväksi ja koin myös näyttäväni hyvältä.

No mutta, tässäpäs nyt se tämänhetkinen maha, ja muutenkin vähän tilannetta miltä näytän 65-kiloisena, sattumalta samat kotikesäshortsit jalassa kuin oli noissa 5 päivää synnytyksen jälkeen otetuissa kuvissa :D

Tosiaan, nyt olo on sellainen "ihan jees", mutta ei kuitenkaan vielä ihan täysin tyytyväinen. Maha ei oo ikinä ollut mikään ongelmakohta mulle, siihen oon nytkin ihan tyytyväinen, vaikka alavatsa pömpöttääkin enemmän kuin ennen ja hiilariövereiden jälkeen munkin maha näyttää siltä kuin olisin taas raskaana. Mutta noi reidet, takapuoli ja selkäpuolen jenkkakahvat... Ja ne takareisien selluliitit! :D

Eli nyt tavoite on saada painoa vielä vähän alas, ja sen jälkeen olis kiva, jos saisin järjestettyä Leolle edes pari kertaa viikossa säännöllisen hoitajan, että pääsisin salille käymään. Mutta se ei oo tällä hetkellä mahdollista, joten katsellaan sitä joskus toiste. Nyt keskityn terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan mitä voin tehdä laittamatta Leoo hoitoon!

Masumuisteloita kuvien kera :)

Aloitin tämän blogin vasta kun Leo oli jo syntynyt, eli en raskaana ollessa vielä kirjoitellut tänne. On pitänyt jo jonkin aikaa laittaa kuitenkin masukuvia raskausajalta, joten tässä nyt muutama kuva :) En ottanut keskivaiheilla juuri yhtään kuvia, eli kuvia on lähinnä suht alkupuolelta ja loppupuolelta.

Nämä kaksi on viikoilta 15+3. Maha ei vielä näkynyt seisoma-asennossa lainkaan, mutta selällä maatessa näkyi ja tuntui. Kuten näkyy, maha myös liikkui puolelta toiselle :D Maha näkyi tällä tavalla vain aamuisin, iltaan mennessä se oli taas vajonnut johonkin syvemmälle eikä juuri näkynyt. Neuvolassa vaan naureskeltiin että se on turvotusta, mutta kyllä tuo ihan oikeasti kohtu oli kun jossain vaiheessa se lakkas "vajoamasta" alas ja pysy tollasena ja jatko kasvamista :)

Viikoilla 18+5, en vielä näyttänyt ulospäin siltä että olisin raskaana, mutta näin paidan alta tarkasteltuna alavatsalla oli jo pientä pyöreyttä havaittavissa. Jalassa miehen lämpimät housut - meidän Japanin kodissa oli usein alle 10 astetta lämmintä näihin aikoihin. :D (Lämpeni kyllä sitten parhaimmillaan n. 20 asteeseen kun laittoi kerosiinilämmittimen päälle, mutta se ei ollut päällä öisin eikä silloin kun oltiin pois kotoa.)

Miehen housuissa taas, viikoilla 21+6. Tässäkin vaiheessa näytin vielä lähinnä lievästi lihavalta paidan ollessa mahan päällä. :D

Viikoilta 23+5, jolloin masu alkoi vihdoinkin näyttää raskausmasulta vähän enemmän :)

Melkoinen hyppy eteenpäin, viikoille 37+3. En tässä välissä ottanut kuvia varmaan siksi että en valitettavasti päässyt nauttimaan raskaudestani kamalasti, sillä suhde miehen kanssa on ollut pitkään hieman vaakalaudalla. Raskaus ei ilmoitellut itsestään kummoisemmilla oireillakaan, joten en usein edes ajatellut asiaa kamalasti.

Ja viimeinen masukuva viikoilta 38+5 :) Tämän jälkeen otin vielä kerran masukuvia joskus 39+jotain viikoilla, mutta epähuomioissani poistin ne. Mutta ei se mitään. Maha ei tästä juurikaan kasvanut loppumetreilläkään, vajosi vain aavistuksen verran alemmaksi.

Olin siis melko pienimahainen ihan loppuun asti, mikä oli kyllä onni. Vatsa oli toki tiellä mutta ei varmasti niin paljoa kuin monilla muilla joilla masu on paljon isompi :) Kohdun korkeus tosin oli 36,5cm jo jossain viikoilla 36, minkä takia jouduin myös kokoarvioon kun sen perusteella epäiltiin suurikokoista vauvaa! Mutta poika ei ollut mikään järkyttävän suuri (syntyi viikoilla 40+2 ja oli 3810g ja 52cm), joten mahani vissiin kasvoi sitten jotenkin pystysuunnassa. :D

Viikkojen 36-37 paikkeilla kärsin todella kovista rintakivuista juuri tuon vatsan korkeuden takia; kohtu painoi kylkilyita ja palleaa niin paljon, että en voinut istua pitkiä aikoja ja nukkuessakaan oikein mikään asento ei ollut hyvä. Kipu oli tosi kovaa, ja lisäksi vielä vatsan yläosa puutui ja pisteli kun kylkiluut painoivat. Onneksi vatsa sitten laskeutui pikkuhiljaa ja kivut hälvenivät. Palleani alapuolella on silti vieläkin alue joka välillä tuntuu puutuneelta ja pistelevältä! Mutta pikkuhiljaa tunne on häipynyt onneksi.

On se jännä, raskaana ollessa vatsa usein ärsytti ja toivoi että pääsisi pian synnyttämään, mutta jo hyvin pian synnytyksen jälkeen katselin masukuvia haikein mielin. En tosin enää päästäisi Leoa takaisin vaikka haluaisi ;) Mutta olin suunnilleen valmis seuraavaan raskauteen jo hetinyt, hah. Ei tosin tule tapahtumaan vielä pitkään aikaan, ainakaan toivottavasti. :D