Heinäkuun eka!

Kävin viime lauantaina ensimmäistä kertaa Leon syntymän jälkeen kunnolla ulkona - oon mä kyllä välillä käynyt esim. leffassa tai shoppailemassa, kerran jopa keikalla, mut nyt käytiin vallan baarissa asti. :) Tarkoitus ei ollut lähteä yhtään mihinkään, mutta päätettiin yhtäkkiä mun serkun kanssa että lähdetään kaupungille käymään! Leo oli jo nukkumassa ja valmiiks mun porukoiden luona, joten oli helppo lähteä.

Ilta oli ihan mahdottoman hauska, sisälsi paljon tanssimista ja mukavia uusia tuttavuuksia. Sunnuntaina olin aika koomassa koko päivän ja tultiin kotiin vasta sit kun oli jo melkein Leon nukkuma-aika, mut sellasta se on. :D En kuitenkaan käy juuri koskaan missään niin kerrankos sitä!

En jostain syystä ottanut koko iltana yhden ainutta kuvaa, vaikka normaalisti otan paljon kuvia kaikesta mahdollisesta, joten ei oo nyt näyttää mitään sen kummempaa todistusaineistoa siitä, että mäkin osaan pitää hauskaa aina välillä.

Aiemmin samana päivänä otettu kuva

Sunnuntai meni vähän ohi, mutta tänään ollaan jo oltu aamusta asti reippaina! Käytiin Leon kanssa jo kahdeksalta aamulla kaupassa, Ainokin oli mukana. En oo aiemmin ottanut Ainoo mukaan kauppareissuille, mutta nyt otin ja Aino vaikutti olleen ihan nätisti kaupan ulkopuolella sen aikaa kun me oltiin kaupassa! :) Käytiin juuri äsken myös päivän tokalla lenkillä!

Kaupasta ostin mm. kaikenlaisia siivousvälineitä ja tarkoitus olis siivota täällä meillä ihan silleen lattiasta kattoon -meiningillä pitkästä aikaa, ja alkaa myös raivaamaan ylimääräistä kamaa pois. Mulla on kaapeissa esim. paljon tavaroita joita tarvi sillon kun Leo oli pieni, mutta ei enää (imetystyyny, kantoliina jne.) Samoin mulla on vaatteita joita en käytä, ja Leon kaapissakin on sekaisin liian pieniä ja sopivia vaatteita. On siis todellakin aika pistää hihat heilumaan ja siivota täällä kunnolla!

Leo lauantaina

Uskomatonta, että nyt on jo heinäkuu ja Leo täyttää tässä kuussa vuoden!! Enää kolme viikkoa synttäreihin, apua! Mites teidän heinäkuu on lähtenyt käymään? :)

No se MAHA ja sen palautuminen raskauden jälkeen!

Oon viimeaikoina lueskellut useammastakin blogista masujuttuja, ja kun tänäaamuna olin itse jopa ihan tyytyväinen peilikuvaani, niin otin vähän kuvia tänhetkisestä tilanteesta ja päätin kirjoittaa vähän raskausmahasta ja palautumisesta ja sen sellaisesta. :)

Mullahan siis kävi siinä mielessä onnekkaasti, että mun raskausmasu ei missään vaiheessa ollut mikään erityisen iso. Leo oli syntyessään 52cm ja 3810g, eli ei mikään pieni, mutta jostain syystä se mun maha nyt vaan ei ollut mikään valtava. Olin kuvitellut, että mulle tulis kauheen iso raskausmaha, kun suvun naisilla on usein ollut isoja mahoja ja isoja vauvoja (itsekin olin jotain 4400g tms. ellen ihan väärin muista), mutta toisinpa kävi!

Tältä mun masu siis näytti loppuraskaudesta:

37+3

38+5

Toi 38+5 on valitettavasti viimeinen masukuva kun hukkasin viikoilla 39 ja jotain kuvatut, mutta ei se tuosta kyllä enää pahemmin kasvanut. Alkuun se oli tylsää kun raskaus oli puolessa välissä enkä yhtään näyttänyt siltä kun ei ollut masua ollenkaan, mutta lopussa olin kyllä tyytyväinen ettei masu ollut sen isompi. Pystyin käymään kävely- ja hölkkälenkeillä ja pitkillä (20km) pyörälenkeillä viimeiseen asti, eikä masu aiheuttanut suurempia liitoskipuja tai muita. Ainoastaan supistukset häiritsi liikuntaa viimeisillä viikoilla, mutta nekin meni aina pois kun rauhotin tahtia hetkeks.

Raskauden jälkeen palautuminen tapahtui myös varsin nopeasti.

Tältä maha näytti viisi päivää synnytyksen jälkeen. Kauheasti ei siis ollut enää mahaa jäljellä, ja tuostakin se pieneni parin viikon sisällä melkein kokonaan pois.

 Raskausarpia ei tullut kuin kaksi, noiden napalävistysreikien kohdalle meinaan. Mulla oli kaksi napalävistystä, ylhäällä ja alhaalla, ja otin ne pois jo aika alussa kun alkoivat tulla kipeiksi. Niiden kohdalle tuli sitten sellaiset raskausarvet, jotka yhdistää ne lävistysarvet napaan. :D Mutta ne ei juuri näy, vaikka mun napa ei kyllä oo mikään kovin kaunis nyt!

Raskauskilojahan mulle tuli sen 12 (63kg -> 75kg), joista 10 lähti ensimmäisen 2 kuukauden aikana pois. Painoin pitkään 65kg, kunnes sitten joulu ja muut herkuttelut sai painon taas nouseen muutamalla kilolla... Mutta ne kilot oon nyt saanut pois ja paino on taas siinä 65 tuntumassa.

Tuo 65 kiloa on mulle sellainen "ihan jees" paino, pituuttahan multa löytyy 168cm. Painoin muutama vuosi sitten 56kg, mutta toisaalta; sitä ennen olin viimeiset melkein kymmenen vuotta painanut 75-80kg. Oon siis aina ollut pyöreä tai jopa hieman ylipainoinen, kunnes 2010 laihdutin 20 kiloa, sinne 56 kiloon. Sen jälkeen painoa hiipi hieman takaisin ja tosiaan raskauden alkaessa painoin 63kg.

Tällä hetkellä tavoite olis painaa sellaiset 58-59 kiloa, joka on mulle juuri sopiva. Sinne 56 asti nyt ei oo tarvetta laihtua, mutta tuo vähän vajaa 60 oli mulle sellainen paino, jossa tunsin oloni hyväksi ja koin myös näyttäväni hyvältä.

No mutta, tässäpäs nyt se tämänhetkinen maha, ja muutenkin vähän tilannetta miltä näytän 65-kiloisena, sattumalta samat kotikesäshortsit jalassa kuin oli noissa 5 päivää synnytyksen jälkeen otetuissa kuvissa :D

Tosiaan, nyt olo on sellainen "ihan jees", mutta ei kuitenkaan vielä ihan täysin tyytyväinen. Maha ei oo ikinä ollut mikään ongelmakohta mulle, siihen oon nytkin ihan tyytyväinen, vaikka alavatsa pömpöttääkin enemmän kuin ennen ja hiilariövereiden jälkeen munkin maha näyttää siltä kuin olisin taas raskaana. Mutta noi reidet, takapuoli ja selkäpuolen jenkkakahvat... Ja ne takareisien selluliitit! :D

Eli nyt tavoite on saada painoa vielä vähän alas, ja sen jälkeen olis kiva, jos saisin järjestettyä Leolle edes pari kertaa viikossa säännöllisen hoitajan, että pääsisin salille käymään. Mutta se ei oo tällä hetkellä mahdollista, joten katsellaan sitä joskus toiste. Nyt keskityn terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan mitä voin tehdä laittamatta Leoo hoitoon!

Niskasta kiinni

Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa tosissaan liikkumaan ja syömään paremmin. Oon viimeaikoina ollut niin kamalan väsynyt, etten oo jaksanut juuri miettiä mitään ruokaan tai liikuntaan liittyvää. Käydään kyllä äidin kanssa 3-5 kertaa viikossa 1-2 tunnin kävelyllä, mutta eipä sellainen rento kävely auta mitään jos ruokavalio on retuperällä eikä tuu harrastettua hikiliikuntaa (liian lämmintä takkia kun ei lasketa!).

Paino on noussut 5kg viime marraskuun jälkeen, mikä ahdistaa aika kiitettävästi. Olin saanut kaikki raskauskilot pois, mutta nyt painoa onkin taas enemmän ja painan kaiken kaikkiaan 12-13kg enemmän kuin hoikimmillani. Toisaalta painan myös 10+kg vähemmän kuin pahimmillani, mutta silti. Siitä on jo vuosia, joten nyt tää paino tuntuu ahdistavalta.

Kaiken kukkuraks suurin osa mun housuista on liian pieniä. Mulla on paljon kivoja housuja ja hameita, mut suurin osa ei mee päälle - osaan en ehkä koskaan tuu enää mahtumaan kun ne oli sopivia sillon kun painoin 56kg ja nyt tavoite on 58-59 (pituutta on 168cm) ja oon tietysti synnyttänyt tässä välissä. Mutta ei niihin kaikista tiukimpiin farkkuihin oo pakko mahtua, jos nyt ees osaan housuista mahtuis.

Ahdistaa laittaa näitä kuvia esille, mutta pistänpä kuitenkin. Kuvat on otettu alkukuusta, mutta mitään muutosta kropan suhteen ei oo sattunut, joten samat kuvat saa kelvata...

Ruokailu tuottaa mulle suurimpia ongelmia, sillä oon ottanut niin hirveesti takapakkia sen suhteen, mitä ruokia voin syödä. Oon aina taistellut ns. "nirsouden" kanssa, tosin nirsous ei oo ollut sitä että ei huvita vaan että ei pysty syömään jotain (tahatonta kakomista yms. fyysisiä reaktioita jos yritän väkisin syödä). Tällä hetkellä pystyn syömään vaan muutamaa ruoka-ainetta, joten ruokavalio on kamalan yksipuolinen. Mutta pakko vaan yrittää taas monipuolistaa ja olla stressaamatta asiasta - mitä enemmän stressaan, sen harvempia ruokia pystyn syömään. (Ai että kadehdin ihmisiä, jotka voi syödä kaikkea mahdollista ruokaa nautiskellen!)

Yritän nyt kuitenkin aloittaa reilusta liikunnan lisäämisestä, eli kävelylenkkien lisäks poljen kuntopyörällä (sain taas isoäidin kuntopyörän lainaan!) ja kenties jossain vaiheessa lisään hommaan myös joogaa ja lihaskuntoliikkeitä. Aloitetaan nyt kuntopyörällä kuitenkin, sitten kunnon kohotessa lisätään muuta liikuntaa.

Jos joku on HeiaHeiassa, niin mun profiili löytyy täältä. En oo merkkaillut sinne pitkään aikaan mitään, mutta nyt olis tarkoitus alkaa taas merkkaileen kaikki. Motivaatiokaverit kelpais! ;)


PS. Tasan 5 viikkoa niin koiruus tulee kotiin! ♥ Sitten onkin taas lisämotivaatiota käydä lenkillä vielä enemmän :)

Uusi puhelin!

Hommasin nyt vihdoinkin taas iPhonen :) Se tuli tänään postissa ja oon hirmu tyytyväisenä leikkiny sillä kaikki Leon päiväunet ja nyt koko illan Leon mentyä yöunille :D

Tää taitaa olla mulla neljäs iPhone; oon aina syystä tai toisesta myynyt vanhan, ja välissä on ollut ties mitä puhelimia, mutta iPhone on kyllä se, johon aina palaan ja josta pidän kaikista eniten. Android-laitteitakin on ollut käytössä, ja vaikka Androidissa on monia hyviä puolia, niin on niitä iOS-laitteissakin, ja jälkimmäisten hyvät puolet vaan saa mut aina kallistumaan sinne Applen tuotteiden puolelle. (En tosin ymmärrä Apple-fanien Android-vihaa, enkä Android-fanien Apple-vihaa! Eikös se oo ihan sama mitä kaveri käyttää jos oma laite sopii itselle?!)

Yksi Applen huonoista puolista on kyllä mauttoman kalliit hinnat tuotteiden ollessa uusia, mutta iPhone 4S -puhelinta saa nyt 5:n jälkimainingeissa erittäin hyvään hintaan ottaen huomioon miten laadukas puhelin on kyseessä. Eli valinta osui siis 4S:ään :)

Oikealla ylhäällä Leo hymyilee kun näkee oman naamansa ruudusta :D

Hyvinhän sitä kyllä oon pärjännyt ihan vanhalla perus Nokiallakin viimeiset 5kk, mutta saa kai sitä välillä hommata jotain kivaa itselleen! :)

Kivasta puheenollen, pestasin äitini vahtimaan Leoo 12.12. että pääsen katsomaan Hobittia elokuvateatteriin! Oon vaan kerran ollut tuulettumassa Leon syntymän jälkeen (jos esim. huonekalushoppailua isovanhempien kanssa ei lasketa..), niin kivaa päästä vähän johonkin. Valitsin tosin klo 14:00 näytöksen että ehdin takas laittaan Leon nukkumaan :D

Harkitsen vielä että pitäskö kysyä jos saisin äidin lapsenhoitajaks myös yhtenä toisena päivänä, jos kävisin pikaisesti katsomassa Jukka Poikaa illalla Leon nukkumaanmenon jälkeen! Kai sitä nyt välillä vähän saa jossain käydä, vai mitä? :)

Bloggaaja au naturel - Naked Truth haaste

Katriina ihanasta Hetkiä-blogista kirjoitti nähneensä monissa blogeissa meikittömiä, muokkaamattomia kuvia bloggaajista. Ilmeisesti homma on lähtenyt liikkeelle tästä Tyyliä metsästämässä -blogin kirjoituksesta.

Päätin itsekin hypätä hommaan mukaan, ja otin itsestäni täysin meikittömän kuvan, jota en muokannut millään tavoin. Luonnollisessa valossa, aamupäivällä ilman meikkiä, hiukset vaan silmiltä pois sidottuna. Tältä siis näytän ilman meikkiä ja photoshoppia! :)

Pidän meikkaamisesta, enkä voi myöntää nauttivani tummista silmänalusistani, vasemman silmän silmäkulman alla olevasta ihon värivirheestä (maksaläiskä?), epätasaisesta ihon väristä, lähes olemattomista kulmakarvoista ja ripsistä... joten meikkiä tulee yleensä laitettua naamaan joka päivä, ihan omaksi iloksikin vaikka oltaisiin Leon kanssa kaksin koko päivä. Mutta ehkei se ilman meikkiä oleminen ole niin vaarallista, kuin miltä se välillä tuntuu. :)