10kk ryhmäneuvola

Kaikilla paikkakunnilla tätä neuvolaa ei ookaan, mutta täällä meillä 10kk iässä on ryhmäneuvola ja hammashoitajalla käynti. Paikalla oli Leon lisäksi neljä muuta n. 10kk ikäistä lasta; kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Toinen tytöistä tosin oli jo vuoden ikäinen, mutta kaikki muut olivat 10kk.

Leo repii hatun aina pois päästä, mutta
onneksi neuvola on n. 300 metrin päässä!

Leo oli alkuun ihan ihmeissään kun ei ole aiemmin ollut tekemisissä ikäistensä vauvojen kanssa ja olin vielä joutunut herättämään kesken päiväunien. Jonkin ajan päästä Leokin kyllä alkoi seurustella muiden vauvojen kanssa ja oli hauska katsella noiden yhteisiä "leikkejä" :) Eli lähinnä lelujen varastamista, halailua ja toisten poskien ja otsien maistelua :D

Istuttiin siinä odotusaulassa johon meidän kanssa tuli juttelemaan kaksi neuvolantätiä, hammashoitaja ja yksi opiskelijakin. Neuvolantädit ja hammashoitaja kertoivat lasten hampaiden hoidosta ja puhuttiin myös hapanmaitotuotteiden aloittamisesta.

Neuvolantäti mainitsikin että tämä ryhmäneuvola on 10kk iässä juuri hapanmaitotuotteiden aloituksen takia. Monille tulee kuulemma yllätyksenä kuinka paljon maustetuissa jogurteissa jne. on sokeria - jopa 8-12 palan verran per 2dl purkki - ja meitä neuvottiinkin tarjoamaan lapsille maustamattomia jogurtteja, viilejä sun muita. Puhuttiin myös maitotuotteiden aiheuttamista mahdollisista vatsaoireista ja miten niitä voi välttää ottamalla tuotteet käyttöön hyvin pikkuhiljaa, myös sitten vuoden iässä kun lapsi alkaa juoda tavallista maitoa.

Sormiruuastakin oli puhetta ja vauvoille tarjoiltiin ruisleipää ja porkkanaa käteen sopivina tikkuina :) Sen jälkeen oli mittailut ja hammashoitajan käynti.

Kohta 10kk!

Paino: 10 660g (+735g)
Pituus: 74cm (+1,5cm)
Päänympärys: 48,2cm (+0,7cm)

Edellinen neuvola oli siis 21.3. kun Leo oli tasan 8kk. Painoa on tullut hyvin, pituuden ja päänympäryksen käyrä oli lievässä laskussa mutta molemmat silti vielä +1-käyrällä. Kommentteja ei tullut sen kummempia tällä kertaa, mutta varattiin 1v neuvola. Aika hurjaa että ensi neuvolassa Leo on jo viikon vajaa vuoden ikäinen!

Hammashoitajan tarkastuksessa juteltiin enemmän hampaiden hoidosta ja mm. ksylitolin käytöstä. Hammashoitaja myös sanoi, että kun Leolla on tullut niin aikaisin paljon hampaita niin ei kuulemma kannata ihmetellä jos neljän vuoden paikkeilla jo alkaa maitohampaat lähteä. Leollahan on nyt siis 8 hammasta, 4 ylhäällä ja 4 alhaalla. Seuraavat hampaat kuulemma tuntuu selvästi jo ikenien läpi. :)

Hammashoitaja antoi myös kolme lappua kotiin - yhden mulle ja kaksi isovanhemmille annettaviksi. Leon tapauksessa lappusen saa siis leon isovanhemmat ja isoisovanhemmat, sillä toisiin isovanhempiin ei olla yhteydessä eivätkä he kyllä suomea ymmärtäiskään :)

Nyt syötän Leolle hieman maistiaisiksi jogurttia, jota ostin neuvolan kotimatkalla, ja sitten lähdetään Leon ja Ainon kanssa lenkille! Pitääkin joku kerta kirjoitella Ainonkin kuulumisia tänne taas :)

Unta ja videoita

No vihdoinkin se tapahtui - Leo nukkui ensimmäistä kertaa elämässään koko yön läpi heräämättä kertaakaan syömään! En tosin itse saanut nukuttua niin hyvin kun kuvittelin tapahtuvan sit kun Leo vihdoinkin nukkuu läpi yön, koska omaa hölmöyttä menin nukkuun vasta joskus 22.30 ja unohdin laittaa kännykkään "Älä häiritse" -moodin päälle, joten heräsin sen värinään neljältä! Sitten pelotti että jos liikun liikaa niin Leo herää syömään. :D

Ei se herännyt syömään vaikka mä siinä hetken pyörinkin, mutta aamuherätys oli kyllä sitten 5:45...

Toivon hartaasti ettei tää oo mikään yksittäinen onnekas kerta, vaan että Leo nukkuis jatkossakin paremmin. Ehkä sitten nuo aamuherätyksetkin saatais vähän järkevämpiin aikoihin, kun Leo ei herää nälissään aamulla aikasin!

Ei tuo läpi yön nukkuminen kyllä mikään luonnostaan tapahtunut onnenpotku ollut. Oon taas viimeaikoina yrittänyt vähentää yösyömisiä, ensin lantraamalla korviketta vedellä yöllä saatujen kaloreiden vähentämiseks, sitten viimeiset 3-4 yötä taas niin että ekalla herätyksellä en antanut Leolle ruokaa. Se oli muutenkin syönyt sillä herätyksellä ehkä tuurilla 20ml monta päivää jo, eli ei voinut olla kyllä oikea nälkä :) Huutoahan siitä seuras, mutta olin vieressä sängyssä koko ajan, ja silittelin pinnojen välistä, tarjosin tuttia ja niin edelleen.

Muistaakseni toissayönä Leo sitten heräskin vaan kerran syömään, aamuyöllä. Viime yönä ei sitten edes sen vertaa!

Eilen asiaan varmasti kyl vaikutti myös tämä...

Leo söi iltapalaks melkein 2,5 purkillista hedelmäsosetta, ja vielä joi vähän maitoa päälle. :D

Nauratti kun otin vaatetta pois kylpyä varten, oli meinaan mahakin sen näköinen että nyt on syöty.

Ei tarvi edes sensuroida kylpykuvaa, kun maha peittää kaiken. (Pidän muuten Leon vasemmasta kädestä kiinni tossa kyllä, vaikkei siltä näytäkään. :D Leosta ei voi vielä laskea irti kylpyammeessa.)

Ruokahalu oli nyt aamullakin hyvä, maidon lisäks Leo söi reilun purkillisen hedelmäsosetta. Mitkään muut soseet kuin hedelmät ei oo menneet aikoihin kovin hyvin, eikä edes puuro maistu, mutta nyt kun ruokahalu tuntuu kasvaneen niin vois taas kokeilla muita soseita ja puuroakin. :)

Kello on nyt 8:15 ja Leo on jo ensimmäisillä päiväunilla. Tänään on ihan liian kylmä (-22) laittaa parvekkeelle nukkumaan, joten otin vaunut sisälle, käärin Leon kevyesti ja laitoin vaunuihin. Leo ei nukahda päiväunille kovin hyvin jos se saa kädet vapaaks, joten pistin unipussiin ja kädet sisäpuolelle, vaikka ne kuuluis ulos :) Sitten kypäräpipo päähän, äitiyspakkauksen makuupussiin ja kääryle vaunuun, ja makuuhuoneen ikkuna auki ettei tuu liian kuuma.

Miten te muut normaalisti vaunuissa nukuttavat laitatte vauvanne nukkumaan kun on liian kylmä ulkona?


Ai niin, Leo pääsee nyt myös olohuoneen pöytää ja TV-tasoa vasten seisomaan. Aiemmin ne oli hieman liian korkeat, ja yrityksistä huolimatta Leo ei päässyt niitä vasten seisoskelemaan. 

Tässä videoo Leosta nousemassa pöydän reunaa vasten - syöksyn tosin kännykkä kädessä suoristaan sitä, kun se valahtaa ihan tolleen vinoon eikä itse tee asialle mitään :D Näytti aika vaaralliselta!



Tuosta näkee hyvin, että meno ei todellakaan oo niin vankkajalkaista kuin kuvista voisi luulla. Leo heiluu ja huojuu ja horjuu kamalasti! Mutta ei se tunnu menoa hidastavan. Silti on pakko päästä joka paikkaan seisomaan koko ajan!

Tässä myös videoo Leosta seisomassa pinnasängyssä ja katselemassa autoja:



Autoille pitää aina huudella, kun mokomat menevät ohi vaan. :D

Loppuun vielä video Leosta pomppimassa polvillaan... En tiiä mistä se on ton saanut päähänsä, mutta usein kun Leoo yrittää "kävelyttää", niin se menee vaan polvilleen ja pomppii :D Sitten jos koittaa kävellä suorin jaloin niin kirkuu ja riekkuu ja kävelee kun mikäkin juoppo. :D Siitä pitäis saada myös videoo!



Sellasia kuulumisia tällä kertaa! :)


PS. Enää tasan kaksi viikkoa, että koiranpentu tulee meille. <3 Jännittävää! Kaikki tarvittava on ostettu tai tilattu, ruokaa lukuunottamatta mutta sitä saan kasvattajalta mukaan sen verran, että riittää joksikin aikaa. Jossain vaiheessa haen Maukas tai Musch raakapakasteita pakkaseen. Eilen tein herkkupaloja kananfileistä, jotka unohdin uuniin liian pitkäksi aikaa - ei päässeet palamaan, mutta menivät ihan kuiviks kuitenkin, joten pistin pienen pieniks palasiks ja pakkaseen. Tarkoituksena siis käyttää niitä koulutuspalkintoina sellaisissa paikoissa, joissa perusnamut ei riitä (esim. lenkillä kaikkien häiriöiden ympäröimänä). :)

Ekat kiinteät: Banaani

Pikkuporkkanat oli tosiaan vähän epäonnistunut yritys sen säikeisyyden takia, joten päätin seuraavana päivänä kokeilla kypsää banaania, joka ainakin on varmasti säikeetön ja helppo pureskella. Banaani kelpasi loistavasti, Leo sai hyvin pureskeltua sitä ja banaani tuntui olevan myös maun puolesta tosi paljon Leon mieleen! :)

Banaani on yksi niistä hedelmistä joita vasta aloittelevalle kiinteiden syöjällekään ei tarvitse kypsentää millään tavoin. Muita banaanin hyviä puolia on hyönteismyrkkyjäämien olemattomuus kuoren ansiosta, ja se että samaisen kuoren takia banaani on myös helppo ottaa mukaan reissuun. Makukin on ihanan makea vauvan suuhun. :)

 

 

Kuten ilmeestä näkyy, banaani oli huomattavasti
mieluisampaa ruokaa kuin porkkana :)

Banaani kelpasi erinomaisesti, mutta Leo ei
meinannut saada siitä otetta liukkauden takia.
Sen takia syötin loput lusikalla, kun kerta
maistuikin niin hyvin :)

Toisellakin kertaa meni lusikalla, tällä kertaa syöttäjä on Leon täti!

Onnellinen banaaninsyöjä!

Oli kiva kuulla kommenteissa, että moni kiinnostui itsekin kiinteiden aloittelusta sormiruokailulla! :) Ajattelin etukäteen, että tänne tulee varmaan jotkut anonyymit heti huutelemaan että kauheeta tämmönen oikeen ruuan syöttäminen lapselle :D Mutta onneks niin ei käynyt!

Voisin tässä lähipäivinä vaikka kirjoitella pienen starttipaketin lapsentahtisesta sormiruokailusta kiinnostuneille, siis perusohjeet ja linkkejä sivuihin joista löydät paljon enemmän tietoa (ja joista mäkin tietoni oon saanut pääosin)! Vaikka aina kannattaa silti keskustella neuvolassa ennen sormiruokailun aloittamista, koska kaikki vauvat kehittyy eri tahtiin ja erilaisissa olosuhteissa, :)

Ekat kiinteät: Porkkana

Noniin, aloitettiinkin kiinteät nyt "jo" :) Leo on vielä vähän reilu viikon alle puolivuotias, mutta merkit valmiudesta syödä kiinteitä on olleet niin selkeitä, että ollaan nyt pikkuhiljaa alettu maistella kiinteitä. Leo on ollut mun kanssa pöydän ääressä istumassa aina kun syön ja kävi melkein sääliks kun toinen katseli niin tarkasti mun syömisiä ja maiskutti suutaan, että päätin antaa Leon eteen vähän porkkanaa ja katsoa miten käy. :)

Ennen tuota kokeilua olin monta päivää lueskellut paljon informaatiota mm. baby-led weaningista eli lapsentahtisesta sormiruokailusta, ja sormiruokailusta muutenkin. Jos olet kiinnostunut (lapsentahtisesta) sormiruokailusta tai kuvittelet että "sehän tukehtuu!" jos puolivuotiaalle ei annakaan soseita vaan kokonaista ruokaa, niin alkuun pääset lukaisemalla vaikkapa tämän artikkelin. Netistä löytyy muutenkin paljon tietoa sekä kiinnostuneille että epäilijöille, englanniksi tosin valtavasti enemmän kuin suomeksi. :)

Mainitaan nyt vielä, että meillä on myös neuvolan suostumus tähän tyyliin. :)

Siis mitä, soseuttamatonta vauvanruokaa alusta asti?!

Tarkoitukseni on siis antaa Leolle lähinnä sormiruokaa, vain osa ruuasta muussattuna, mutta ei soseutettuna. Puolivuotiaalla on jo valmiudet pureskella ruokaa, kunhan se on riittävän pehmeää. Soseuttamaton koostumus voi aluksi aiheuttaa hieman kakomista ja ihmettelyä, ja alkuun ruuasta suurin osa tulee ulos, mutta parin viikon aikana puolivuotiaskin jo oppii liikuttelemaan ruokaa suussa ja nielemään pureskellun ruoan.

Tärkeintä on olla laittamatta itse kiinteätä ruokaa lapsen suuhun, vaan antaa lapsen itse maistella ja sylkeä pois ne, mitä ei pysty käsittelemään.

Sormiruualla aloittaessa pitää pitää huolta myös muista varotoimista (lapsen pitää pystyä istumaan pystyasennossa, ei saa ikinä jättää yksin sormiruoan kanssa, jne.), eli kannattaa lukea asiasta netissä reilusti ennen aloittamista.

Ensimmäinen kokeilu: Hyvin pehmeäksi höyrytetty pikkuporkkana!

Koska kokeilimme kiinteitä ihan ensimmäistä kertaa (muutamaa aiempaa kaupan hedelmäsosekokeilua lukuunottamatta), öyryttelin pikkuporkkanoita höyryritilässä niin pitkään, että ne menivät jo kädessä suunnilleen muhjuksi. Siis sellaisiksi että aikuinen ei niitä kyllä söisi suurin surminkaan. :D

Nyt ei haitannut myöskään vaikka porkkanasta lähtisi liian kuumentamisen seurauksena kaikki vitamiinit, sillä Leo saa tietenkin edelleen kaiken tärkeän äidinmaidosta ja korvikkeesta. Leo saikin ennen sormiruokailua tuttipullollisen korviketta.

Tästä se lähtee...

Leo hoksas jutun juuren heti, ja poimi porkkanaa pöydältä

Näin se käy sormiruokailu puolivuotiaaltakin!

 

Välillä vähän hämmästytti.

Maistelua ja mietiskelyä.

Välillä porkkanat meni ihan ohi suun.

Maku ei ollut ihan hirveän mieleinen :)

 

Näin tuli ulos porkkana, jota Leo ei saanut
pureskeltua kunnolla.

 

"Siis tätäkö pitäis syödä?!"

Yhdessä välissä vähän ällöttikin.

Leo ei ehkä näytä kamalan tyytyväiseltä näissä kuvissa, mutta oikeasti Leo oli selvästi innoissaan siitä, että sai syödä äidin kanssa yhdessä. Maku vaan vähän hämmensi. :D Tämän kokeilun jälkeen Leo on saanut maistaa myös bataattia ja banaania, ja ne olikin hurjasti enemmän Leon mieleen. Laitan niistä kuvia omissa postauksissaan myöhemmin, koska muuten kuvia tulis aivan liikaa yhteen postaukseen! :D

Ja niin, tarkoitushan ei siis tosiaan ole alkaa korvaamaan maitoa kiinteillä vielä pitkään aikaan, eli nyt tarkoitus on että Leo oppii ruuan noukkimista kädellä ja sen käsittelyä suussaan, vaikka suurin osa siitä tippuisikin lopulta ulos. Leo kasvaa nin hyvin korvikkeella ja äidinmaidolla, että sen takia meillä ei ole mikään kiire lisätä kiinteitä kauhealla tahdilla.

Mahtaakohan lukijoissa olla ketään muuta, joka olisi aloittanut kiinteät suoraan sormiruualla? :)

Hankinta: Syöttötuoli!

Käytiin tänään ostamassa syöttötuoli, ja päädyin siihen Emman Easyyn. Oli alennuksessa kaupassa josta ostin, joten maksoi 69e, + pehmuste 16e. Olihan tolla hintaa kun miettii vaikka että mun omat ruokapöydän tuolit 2kpl maksoi yhteensä 10e (näytekappaleita)... :D Mutta jos pysyy kunnossa niin tuohan menee vuosikausia, eli sitä ajatellen hinta ei ole paha.

Vilkuilin paljon netistä käyttökokemuksia, ja jotkut ovat sanoneet tuota Emman tuolia "rimpulaksi", mutta ei se kyllä mun mielestä yhtään rimpula ole. Tosi vakaan oloinen, ja Leo riekku siinä vaikka kuinka paljon tänään eikä tuoli hievahtanutkaan. :) Toki Leolla ei voimaakaan ole yhtä paljoa kuin jollain taaperolla... Mutta kuitenkin. Hyviä kokemuksia tuntui olevan paljon enemmän kuin huonoja, joten uskalsin ostaa. :)

Tuoli oli osissa, mutta kasaaminenkin oli hirmu helppoa. Jopa minä sain 15 minuutissa kasattua, ihan yksin vielä. Kaikki tarvittava tuli paketissa mukana, eli ei haitannut edes että mulla ei oo mitään työkaluja olemassa.

Näiden kuvien välillä siis hurjat viitisentoista minuuttia. :)

Leo viihtyy tuolissa varsin erinomaisesti. Jalat ei kyllä vielä yllä jalkatuelle, mutta eiköhän sekin asia korjaannu kun herra saa hieman pituutta lisää. Muuten Leo istuu tuolissa erittäin tukevasti, joten syöttämisen luulis olevan suht helppoa sitten kun se aloitetaan. :)

Otin jo heti Leon viereen istumaan kun söin itse lounasta. Syötin Leon ensin normaalisti ihan sohvalla sylissä, mutta sen jälkeen annoin Leon omaan käteen tuttipullon jossa oli vielä hieman maitoa jäljellä, ja otin viereeni istumaan kun söin :) Ei Leo kyllä mitään itse saanut juotua mutta kyllä se osaa jo yhdistää että tuttipullo = ruokaa.

Tarkoitus oliskin nyt nää viimeiset viikot ennen kiinteitä harjotella syöttötuolissa istumista ja sitä, että ruokapöytä on syömistä varten ja siinä istutaan yhdessä ruuan ääressä. Leo täyttää puoli vuotta reilun 1,5 viikon päästä, joten 2-3 viikon päästä viimeistään alkaa kiinteiden maistelu. :)

Joskus kun Leo oli 3-4kk vanha, en olis millään malttanut odottaa että päästään aloittaan kiinteät. Nyt oon kuitenkin tyytyväinen että oon odottanut. Mennään suosituksen mukaisesti, ja Leolla on paremmat valmiudet syödä kiinteitä. En ole viimeaikoina testannut, mutta näihin aikoihin Leolta pitäisi kadota refleksi, joka saa vauvat työntämään soseen suusta ulos. Sen refleksin katoamisen myötä pitäis siis syöttämisen olla helpompaa ja vähemmän sotkuista, kun samaa lusikallista ei tarvitse laittaa suuhun viittä kertaa. Lisäks Leo istuu tukevasti syöttötuolissa pystyasennossa, joten vaara saada ruokaa väärään kurkkuun on huomattavasti pienempi. Ei myöskään tarvi stressata siitä, missä järjestyksessä ruokia antaa, ja Leon vatsan ja suoliston pitäisi olla riittävän kehittyneet käsittelemään kiinteitä ruokia niiden vaatimalla tavalla. :)

Tosiaan, joidenkin perheisin vain sopii aikaisin aloitus, toisilla on huoli vauvan kasvusta ja aloittavat aiemmin, ja niin edelleen. Kaikilla on omat syynsä, ja hyvä niin. Myöhäinen aloitus sopii meille, mutta ei se ole ainoa oikea tapa. :)

Nyt meen leikkimään Leon kanssa lattialle, se heräsi juuri päiväunilta ja kieriskelee ja naureskelee lattialla. Leo kääntyy nyt selältä vatsalleen kuin vanha tekijä, ja pyörii ympäri lattioita, selältä vatsalle, vatsalta selälle, selältä vatsalle.. :D Tänään myös ihka ensimmäistä kertaa kokeili vähän konttausasentoa, mutta pysyi siinä ehkä puoli sekuntia. Kyllä se siitä ;)

5kk neuvola ja pohdintaa kiinteistä

Huomenta! Leo herätteli mua klo 8:30, mutta makoiltuamme vartin verran hereillä sängyssä, Leo nukahtikin uudestaan. Hiippailin ulos makuuhuoneesta, tein aamuhommat, ja laitoin kahvin tippumaan. Nyt kello on yhdeksän ja nautin rauhallisesta aamusta. :)

Leo 5,5kk

Leon 5kk neuvola oli siis 31.12., joskin 5kk oli tullut täyteen jo 21. päivä. 4kk neuvola oli vielä enemmän myöhässä, joten nämä muutokset on 2,5 viikon aikana tulleita.

Paino: 8450g (+500g)

Pituus: 68cm (+1,5cm)

Pipo: ei mitattu (44,7cm)

"Kasvu tasaista rm+korvike. Touhukas poika. Vauvarefleksit kaikki pois."

Niin, kuten tuosta jo selviää, niin Leo ei edelleenkään saa kiinteitä. Muutaman kerran Leo on saanut soseita maistaa, lähinnä perheenjäsenieni iloksi kun tuntuu että muut ovat paljon malttamattomampia antamaan Leolle kiinteitä kuin minä. :D

Mutta säännöllisesti ei siis syödä kiinteitä. Tarkoitus on aloittaa rauhalliseen tahtiin sitten sen jälkeen, kun on tullut 6kk täyteen. Ensin soseilla, mutta melko pian ajattelin ottaa sormiruokaakin mukaan. Meidän neuvolantäti on sellainen keski-iän ohittanut rouva, mutta hän on kuitenkin tosi tietoinen viimeisimmistä jutuista liittyen lapsen ruokailuun. On siis imetysystävällinen ja juuri hän puhui mulle tuosta sormiruokailusta, jota kuulemma voi hyvin aloittaa jo paljon aiemmin kuin suositus, joka on että 10kk mennessä aloiteltaisiin sormiruokailua.

Ihan heti ensimmäisenä en ajatellut lykätä Leolle omenatikkua käteen, vaan alkuun tosiaan aloitellaan soseilla, mahdollisimman pian (mutta Leon tahtiin) siirtyen karkeahkoihin soseisiin. Neuvolantäti sanoikin, että kun olen aloittamassa soseita vasta puolen vuoden iässä, niin kasvisten kanssa riittää ihan haarukalla muussaaminen, ja puuron voi ottaa samasta kattilasta kuin itselleni. 

Se varmasti helpottaa kyllä elämää huomattavasti, kun ei tarvitse kaikkea käyttää blenderin läpi. :) Olen myös varma, että oma ruokavalio tulee parantumaan Leon alkaessa syödä kiinteitä, sillä haluan että ruoka syödään aina ruokapöydän ääressä, yhdessä. Mielellään myös samoja ruokia molempien lautasella, tosin mulla tietenkin alkuun monipuolisemmin/enemmän ja Leon ruuat eriteltynä ennen maustamista.

En tuomitse ketään, kuka aloittaa kiinteät varhaisessa vaiheessa, enkä ketään joka ruokkii vauvansa kaupan ruuilla. Itse olen saanut kaupan soseita 3kk alkaen, samoin molemmat veljeni ja siskoni, eikä kukaan meistä ole siitä sen kummempia ongelmia saanut. Sama pätee kaikkiin sukulaisiin. Meillä on vieläpä astmaa ja allergiaa paljon suvussa, mutta ruoka-aineallergioilta ollaan vältytty. Se on siis täysin jokaisen oma asia, miten ruokkii lapsensa.

Suurin syy miksi haluan tehdä niin kuin aion tehdä Leon kanssa on se, että mulla itselläni on aina ollut todella vaikea suhde ruokaan. Olen siis niinsanotusti nirso. Kysymys vaan ei ole siitä, että toteaisin että pystyn syömään asiaa x, mutta en halua. Ongelma on paljon paljon monimutkaisempi ja vaikeampi; en fyysisesti kykene syömään uutta ruokaa kuin ihan pienen määrän ennen kuin kroppa tekee kaikkensa saadakseen sen ulos. Äitini seurasi ulkopuolisten neuvoja ja koitti pakottaa minua syömään enemmän ollessani lapsi, mutta siitä mulle on jäänyt lähinnä traumoja (en syytä tästä äitiäni, eipä hän tiennyt paremmin). Olen taistellut "nirsoutta" vastaan koko ikäni, ja vasta aikuisiällä se on pikkuhiljaa helpottanut, mutta edelleen syön yksipuolisemmin kuin moni muu.

En vielä tiedä onko Leossa samaa taipumusta. Tiedän kuitenkin varmaksi, että se ei ole opittu tapa (toki on niitäkin lapsia, jotka ovat oppineet nirsoiksi, mutta tiedän ettei niin ollut kohdallani). Haluan siis opetella tekemään Leon ruokailusta miellyttävää meille molemmille, ja haluan tarjota monipuolisesti terveellistä ruokaa pakottamatta syömään mitään enempää kuin Leo itse haluaa, ja niin edelleen. 

Toki päätöksiini on vaikuttanut myös terveellisyys ja suositukset, joiden mukaan vauvalle tulisi tarjota kiinteitä ruokia vasta 6kk iässä. Siis monen asian summa. :)

Tässä kuussa pitäisi lähteä syöttötuoliostoksille. Haluan jotain tämän kaltaista:

Emma Easy -syöttötuoli

En vielä tiedä merkistä (kuvassa tosiaan Emma, mutta jotkut sanovat huteraksi, eli pitää mennä paikan päälle katselemaan), mutta siis haluan tämän mallisen, lapsen mukana kasvavan syöttötuolin. Ovat niin kalliita mokomat, että parempi hommata sellainen, jota toivon mukaan voi käyttää pitkään.

Leo istuu jo tosi tukevasti, pieniä aikoja (10-30sek) ilman tukeakin, tosin tietenkin pitää olla kädet max. 10cm päässä ottamassa kiinni sitten kun keikahtaa :) Mutta siinä taas yksi hyvä puoli kiinteiden myöhemmässä aloittamisessa! Saa vauvan syöttötuoliin istumaan pystyasentoon, mikä taas vähentää tukehtumisen riskiä etenkin karkeampien ruokien kanssa.

Okei, nyt alkoi kuulua makuuhuoneesta pientä tuhinaa, mikä tarkoittaa sitä että Leo on hereillä. Kirjoitellaan siis joku toinen kerta taas lisää. :)

Vauvan ruoanlaittokirjoja

Pähkäilin pitkään näiden kahden kirjan välillä, mutta loppujen lopuksi ostin sitten molemmat. Tilasin nämä bookplus.fi-sivustolta ja yhteishinnaksi postikuluineen tuli n. 30e, tilauksen tein toissapäivänä ja kirjat saapuivat postiin tänään aamupäivällä.

Luin molempia jo jonkun verran, ja kuten arvelinkin kuvauksien perusteella, molemmissa kirjoissa on omat hyvät puolensa. Vielä en voi tehdä tarkkaa arviota - meillä ei edes aloiteta kiinteitä vielä vähään aikaan - mutta jonkinlainen tuntuma on tullut molempiin kirjoihin.

Vasemmanpuoleinen kirja Kotiruokaa vauvalle (Päivi Enarvi & Jaana Koskenniemi) on suomalaisten tekijöiden tekemä, ja keskittyy suomalaisiin raaka-aineisiin. Kirjan avulla voi myös aloittaa kiinteät jo vauvan ollessa 4 kuukauden ikäinen, kuten suomalaisiin ohjeistuksiin kuuluu. Kirja on pieni ja tosi näppärän kokoinen, mikä tekee siitä helppokäyttöisen ja tarvittaessa sen voi ottaa vaikka matkalle mukaan, jos haluaa matkallakin tehdä vauvansa ruoat itse.

Oikeanpuoleinen kirja Vauvan ja taaperon keittokirja (Karen Ansel & Charity Ferreira) on yhdysvaltalaisten tekijöiden kirjoittama, ja vaikka siinäkin mainitaan että kiinteät voi aloittaa jo 4kk iässä, kaikki reseptit on kuitenkin merkitty vasta 6kk iästä alkaen. En tiedä tarkalleen miten tiettyjen raaka-aineiden antamisajankohtaa tulisi soveltaa jos aloittaa kiinteät jo 4kk iässä - eli siis esimerkiksi voiko kirjassa suositeltuja 7-8kk ikäisen ruokia antaa 5-6kk ikäiselle, jos kiinteät on aloitettu jo 4kk iässä? - mutta jos tutkisi tuota Kotiruokaa vauvalle -kirjaa tarkemmin niin sieltä varmasti löytyisi jonkinlaisia vastauksia.

Vauvan ja taaperon keittokirjaan on kuitenkin lisätty myös suomalaisista suosituksista tietoa, esimerkiksi yhdessä 7-8kk ikäiselle suositellussa reseptissä ruoka sisältää punajuurta, mutta kirjassa mainitaan, että suomalaisten suositusten mukaan punajuurta ei tulisi välttämättä antaa alle 1-vuotiaalle sen korkean nitraattipitoisuuden vuoksi.

Vauvan ja taaperon keittokirjaan on myös ahdettu enemmän tietoa helpommin luettavassa muodossa - Kotiruokaa vauvalle -kirjassa on pitkiä kappaleita ja kyllä hyvää tietoa, mutta Vauvan ja taaperon keittokirjassa tieto on pilkottu osiin ja esitetään pätkittäin, joten niitä voi lueskella vaikka ruoanlaiton lomassa huomattavasti helpommin kuin Kotiruokaa vauvalle -kirjan pitkiä juttuja. Lisäksi Vauvan ja taaperon keittokirjassa on hyödyllistä tietoa jokaisen reseptin yhteydessä, kun taas Kotiruokaa vauvalle -kirjassa reseptit on lyhyitä ja ytimekkäitä.

Olen tyytyväinen päätökseeni ostaa molemmat, sillä kirjat täydentävät toisiaan hyvin, mutta molemmat varmasti toimivat yksikseen myös oikein hyvin.

Jos haluat kompaktin paketin, josta voit lähinnä katsoa reseptin ja alkaa tehdä ruokaa, suosittelen ostamaan Kotiruokaa vauvalle -kirjan. Kirja on myös hyvä niille, jotka aikovat aloittaa soseiden antamisen 4kk iässä suomalaisten suositusten mukaan. Reseptejä löytyy vuoden ikään asti, jonka jälkeen vauva voi alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa.

Jos taas haluat kirjan, jossa jokaiseen reseptiin paneudutaan tarkemmin, ja jossa on myös kuvia joista voi ottaa vinkkejä herkulliseen esillepanoon, suosittelen Vauvan ja taaperon keittokirjaa. Tässä kirjassa soseita suositellaan vasta 6kk ikäisestä, mutta toisaalta kirjasta löytyy reseptejä 3 ikävuoteen asti. En lukenut vielä kirjaa loppuun asti, mutta loppuosan reseptit ovat sen oloisia, että niistä varmasti nauttisi koko perhe, ja taapero saisi varmasti terveellistä, itsetehtyä ruokaa. Kirja toimii siis keittokirjana myös vauvaiän jälkeen. Löydät siitä myös vinkkejä esimerkiksi niihin tilanteisiin, kun taaperosi kieltäytyy ruoasta.

Voisin veikata, että tulen lueskelemaan ja selailemaan Vauvan ja taaperon keittokirjaa paljon enemmän kuin Kotiruokaa vauvalle -kirjaa silloinkin kun en tee ruokaa, mutta Kotiruokaa vauvalle -kirja tarttuu varmaan käteen helpommin jos tarkoitus on vain pikaisesti tehdä satsi sosetta ja se on siinä :)

Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin aion odotella Leon kiinteiden aloituksen kanssa vähintään 4kk neuvolaan (joka on 11.12.) asti, jolloin Leo on 4,5kk ikäinen jo. Neuvolassa ajattelin jutella neuvolantädin ja lääkärin kanssa, enkä välttämättä aloita vielä silloin elleivät neuvolantäti ja lääkäri näe sille painavaa syytä.

Haluaisin kovasti aloittaa nyt jo, mutta ihan itsekkäistä syistä (se vaikuttaa kivalta puuhalta, haluan nähdä Leon reaktiot soseisiin, olis myös kiva jos yöunetkin paranis, jne.), en siksi että siitä olisi Leolle mitään hyötyä, joten yritän odotella maltillisesti mahdollisimman pitkään :)

Vauvan keittokirjoista

Leo on vielä toki aivan liian pieni aloittamaan kiinteiden syöntiä, mutta olen silti ottanut asiakseni tutustua vauva- ja taaperoiän terveellisiin ruokavaihtoehtoihin jo nyt. En syö itse lainkaan eineksiä ja kokkaan paljon, mutta vauvojen ruokien kokkailu on toki vähän sumuista aluetta, kun ensimmäinen lapseni on vasta 2kk vanha ;)

Haluaisin kovasti tehdä myös Leolle suurimman osan ruuasta ihan alusta asti itse, ja yritänkin tässä etsiskellä sopivaa keittokirjaa.

Yksi melko nopeasti löytämäni kirja on Kotiruokaa vauvalle Päivi Enarvilta ja Jaana Koskenniemeltä. Kirja kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta!

bookplus.fi

Helppoa, terveellistä, edullista ja maittavaa - vauvaperheen suosikkikirja uudistettuna. Itse valmistamalla voit tarjota pienokaiselle mahdollisimman terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa - ja samalla säästyy rahaa. Keittokirjan helppotekoiset ohjeet kattavat vauvan ruokailut 4-6 kuukauden iästä noin yksivuotiaaksi asti, jolloin lapsi vähitellen siirtyy syömään tavallista ruokaa. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvissa ohjeissa on käytetty pääosin kotimaisia raaka-aineita. Ruoka-aineryhmät ohjeineen on esitelty siinä järjestyksessä kuin vauvan ruokavalio laajenee. Ruokaohjeiden lisäksi mukana on tietoa ensimmäisen ikävuoden ruokavaliosta, ruokien valmistukseen tarvittavista työvälineistä, ruoan pakastamisesta ja ruokavaliosta matkoilla.

Toinen varsin hyvältä vaikuttava keittokirja on Vauvan ja taaperon keittokirja, jonka ovat kirjoittaneet Karen Ansel ja Charity Ferreira. Tästä löysin myös paljon hyviä arvosteluita kun vilkasin englanninkielisiltä sivustoilta.

bookplus.fi

Kirjassa esitellyt ateriat valmistuvat nopeasti, eikä vanhempien tarvitse viettää keittiössä kuin muutama tunti viikossa, niin lapselle on aina tuoretta kotiruokaa tarjolla. Kuuden kuukauden ikäisille vauvoille on yksinkertaisia hedelmä- ja vihannessoseita, viljaruokia sekä hyviä vinkkejä siitä, milloin ja miten ensilusikalliset kannattaa lapselle tarjota. 7-8 kuukauden ikäisille on tarjolla jo vaihtelevampia ateriaehdotuksia, kuten risottoa, smoothieta ja riisivanukasta. Kävelemään opittuaan taaperoikäisten lasten tulee saada ravinnosta paljon energiaa, ja tämän jakson resepteillä syntyy jo kunnon annoksia, kuten kana- ja vihannestaskuja, lohikakkuja, lihapullia ja pannukakkuja. Näiden reseptien avulla syntyy aterioita myös vanhempien makuun.Kirjassa on hyviä vinkkejä myös siihen, kuinka ruokahetkistä saa tehtyä hauskoja ja kuinka vältytään taisteluilta ruokapöydässä. Kappaleessa on lapsia riemastuttavia ohjeita, kuten resepti perunaveneisiin, pizzoihin ja erilaisiin hampurilaisiin.

Onko kenelläkään kokemusta kummastakaan kirjasta? Ovatko ne niin hyvä kuin miltä kuulostavat? Oletko käyttänyt muita vauvoille ja lapsille tarkoitettuja keittokirjoja?