15kk neuvola

Apua, miten tässä meni melkein kuukausi kirjoittamatta?! Ei muka koskaan ole mitään järkevää kirjoitettavaa. No, nyt ainakin on! Leolla oli 15. päivä tuo 15kk neuvola, olikin kiva taas päästä näkemään miten pikkumies on kasvanut. :)

Pituus: 80,5cm (+2cm)

Paino: 12 600g (+1 180g)

"Ihana hymypoika. Kovasti juttuaa omaa puhetta. Tapailee sanoja. Liikkuminen ketterää. Kyykkää, juoksee. Heittää palloa. Kasvaa hyvin. Syö isoja annoksia, ruoka maistuu. Nukkuu loistavasti unensa. Hb 110"

Tällä kertaa katsottiin hemoglobiinikin ensimmäistä kertaa, ja se oli oikein hyvä eli tuo 110. Leo ei edelleenkään puhu juuri mitään, muutaman sanan vain osaa - "namnam," "kotkotkot" (= kopotikopoti) ja "tuu," yrittää myös sanoa "kiitos" mutta se kuulostaa lähinnä joltain sellaiselta kuin "tuutu" tai "tooto" :)

Muuten Leo on kyllä taas kehittynyt valtavasti. Leo on oikea pieni hovinarri tässä meidän suvussa, Leo kun suorastaan rakastaa ihmisten naurattamista. Leo keksii jatkuvasti kaikkia hassuja ilmeitä, liikkeitä ja ääniä joilla naurattaa muita. Ja jos joku juttu saa muut nauramaan niin Leo vetää sen ihan yli ja toistaa monta kertaa onnellisena siitä että hänen kanssaan nauretaan :)

Liikkuminen on tosiaan ketterää, Leo kiipeilee edelleen hirveästi, juoksee, osaa kävellä kyykyssäkin. (Se on yksi Leon naurattamistavoista. Kyllä se aika hauskalta näyttää kun tuo menee ihan matalaksi ja lyllertää eteenpäin kyyryssä :D)

Leo on ihan tosissaan kaikkiruokainen, ei tule oikein mitään mieleen mitä Leo ei suostuisi syömään. Voimakkaammatkin maut kuten suolakurkut, punajuuri, salaattijuusto jne. maistuvat oikein hyvin (eivät toki ole mitään jokapäiväisiä ruokia Leon lautasella, vaan sillon tällön nautittavia maistiaisia!).  Olen antanut Leon kokeilla tulistakin ruokaa, ja sekin maistui. Syön itse jatkuvasti tulista ruokaa, ja Leo usein käy ruinaamassa maistiaisia mun lautaseltani, joten kerran annoin sitten pienen palan tulisempaa ruokaa. Leo puhalteli hetken hämmästyneen näköisenä ja sitten tuli hakemaan lisää :D Kaikki menee siis.

Ja Leo nukkuu öisin 19-7.30 ja päivällä n. 2 tunnin päiväunet, eli tosiaan loistavasti. Yöunet sujuu nykyään entistä paremmin, kun jätin yöpullon ja tutin kokonaan pois vähän aikaa sitten. Tutti on vielä päivällä leikeissä mukana ja pullosta Leo juo maitoa aamulla ja päiväunilla, mutta muuten juomat (vesi ja maito) menevät nokkamukista tai tavallisesta lasista.

Leo on kaiken kaikkiaan ihan hirmuisen helppo lapsi. Nukkuu ja syö hyvin, on melkein aina hyväntuulinen, leikkii paljon itsekseen niin että saan kotityöt tehtyä päivällä ja saan illat rentoutua. Pientä eroahdistusta on alkanut tulla nyt, isovanhemmillani käydessä en sais käydä edes vessassa tai tulee itku. Leo on silti ollut hoidossa pariin otteeseen viimeaikoina ja se on sujunut ihan hyvin, eroahdistus siis menee ohi hyvin nopeasti pienten itkujen jälkeen.

Sellaista täällä! Seuraava neuvola onkin sitten tammikuussa, 1,5v lääkärineuvola. :)

1-vuotisneuvola!

Laitoin Leon päiväunille joskus 11.30 aikaan ja ajattelin ettei tuo nuku enempää kuin sen tunnin verran, niin kuin yleensä. Vaan eikä mitä, Leo veteli 2,5 tuntia unta ja meinas tulla kiire ehtiä neuvolaan klo 14.30! Lähdettiin kotoa 14:20, mutta onneks asutaan ihan neuvolan lähellä. :)

Neuvolan käytävällä

Meidän kunnassa on myös 10kk iässä neuvola, joten suluissa näkyvät painon ja pituuden muutokset on tapahtuneet aika tasan 2 kuukaudessa (edellinen neuvola oli 16.5.). Päänympärystä ei mitattu tällä kertaa.

Pituus: 78,5cm (+4,5cm)

Paino: 11 420g (+760g)

"Pinsettiote on. Kävelee tuetta. Puhetta ymmärtää. Hyväntuulinen poika."

Pituutta oli tullut aika hurjasti noin lyhyessä ajassa, mutta neuvolatäti sanoi sen olevan silti normaalin kasvupyrähdyksen rajoissa. (Ilmankos Leo on alkanut ylttää laatikoihin, joita ei ennen ylttänyt kaivelemaan.) Pituuskäyrä oli aika jyrkässä nousussa, painokäyrä jatkaa edelleen loivaa laskuaan, molemmat kuitenkin hieman keskikäyrän yläpuolella.

Kommentti hyväntuulisuudesta tuli siitä, että Leo ei itkenyt juurikaan rokotusten jälkeen. Rokotuksiahan tuli tällä kertaa kolme, molempiin reisiin ja toiseen olkapäähän, ja niitä laittaessa Leoo kyllä itketti, mutta itku loppui melko pian ja muutaman minuutin päästä Leo jo hymyili neuvolantädille. Leo on ollut ihan pienestä asti samanlainen eikä rokotuksista oo koskaan tullut suurta huutoa, onneksi. :)

Hieman yllätyin siitä, että Leo lähti heti kävelemään neuvolassa. Yleensä uusissa paikoissa Leo konttaa alkuun sellaisen tunnin verran paikkoja tutkien, ja sitten vasta vaihtaa pääasiallisesti kävelyyn. Nyt Leo lähti kävelemään heti kun laskin maahan, eikä muutenkaan kontannut melkein ollenkaan vaan käpsytteli vaan ympäri neuvolatädin huonetta! Pitihän sitä uutta taitoa esitellä tietysti. ;)

Leo ei tunnistanut mitään eläimiä tai muita sanoja kirjasta, mutta niitä ei olla ihan hirveästi harjoiteltukaan (note to self: osta eläinkuvakirja). Puhuin muutenkin neuvolatädin kanssa siitä, että Leo ei ihan hirveästi ymmärrä sanoja, mutta neuvolatädin mukaan Leo ymmärsi aivan riittävästi :) Mitään aihetta huoleen ei siis ole, vaikka Leon ymmärtämä sanavarasto on vielä hyvin pieni.

Kehitystä on tosin tapahtunut hurjasti viimeisten 2-3 viikon aikana jopa, ja Leo ymmärtää nyt kysymyksen "Onko sulla nälkä?" (vastaa namnamnam nälkäisenä :D) ja lisäksi sanat kopotikopoti (alkaa "ratsastaa") heihei (heiluttaa) ja anna (antaa lelun tms. kädestään). Ei tule muita mieleen mitä Leo ymmärtäis tällä hetkellä, mutta neuvolantäti arveli että Leo on keskittynyt niin paljon kävelyn ja muutenkin motoriikan kehitykseen, että sen takia ei ymmärrä puhetta ihan yhtä hyvin kuin jotkut muut saman ikäiset. :)

Sain mukaan noita lappusia mitä pitää täyttää ensi neuvolaa varten ja myös joitain ohjekirjasia, mutta en oo mitään niistä edes ehtinyt katsella vielä! Neuvolan jälkeen jatkoin jo aiemmin aloittamaani siivousurakkaa, ja täällä alkaa vihdoinkin olla ihan perinpohjaisesti siistiä. :) Vielä pitäis pari kaappia järjestellä (menee ehkä 15min yhteensä, ko. kaapit kun ei oo missään kauheassa epäjärjestyksessä nytkään) ja sitten pestä lattiat. Kaikki muu on tehty!

Viiden aikaan sainkin yllärinä tekstiviestiä että pari mukavaa ihmistä on lähialueella, ja pian saatiinkin seuraa Leon kanssa. Syötin Leon ja kipaistiin samoin tein alas tämän talon leikkipuistoon.

Leo pääsi keinumaan ja itse sain aikuista juttuseuraa. Tunnin verran viihdyttiin niitä näitä jutellen, kunnes vierailijat jatkoivat matkaansa ja palattiin Leon kanssa tänne kolmanteen kerrokseen. Meni taas vähän yli Leon nukkuma-ajan, mutta mitäs siitä, Leo oli iloinen kun sai keinua niin pitkään! :)

Ennen nukkumaanmenoa Leo ei vaikuttanut hirveän huonotuuliselta (paitsi kun itki nähdessään toisen vierailijoista vaikkei normaalisti vierasta yhtään...), mutta annoin silti panadolin, sillä Leo aristi rokotuksien pistojälkiä. Toivottavasti yö menee kuitenkin hyvin, eikä mikään rokote nosta kuumetta, nyt eikä myöhemmin!

Huomiselle meillä ei olekaan toistaiseksi mitään suunnitelmia, loppuviikoksi taas enemmän. Katsotaan jos huomenna oltais ihan vaan kotosalla rauhassa, kun ollaan oltu niin paljon menossa viimeaikoina!

10kk ryhmäneuvola

Kaikilla paikkakunnilla tätä neuvolaa ei ookaan, mutta täällä meillä 10kk iässä on ryhmäneuvola ja hammashoitajalla käynti. Paikalla oli Leon lisäksi neljä muuta n. 10kk ikäistä lasta; kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Toinen tytöistä tosin oli jo vuoden ikäinen, mutta kaikki muut olivat 10kk.

Leo repii hatun aina pois päästä, mutta
onneksi neuvola on n. 300 metrin päässä!

Leo oli alkuun ihan ihmeissään kun ei ole aiemmin ollut tekemisissä ikäistensä vauvojen kanssa ja olin vielä joutunut herättämään kesken päiväunien. Jonkin ajan päästä Leokin kyllä alkoi seurustella muiden vauvojen kanssa ja oli hauska katsella noiden yhteisiä "leikkejä" :) Eli lähinnä lelujen varastamista, halailua ja toisten poskien ja otsien maistelua :D

Istuttiin siinä odotusaulassa johon meidän kanssa tuli juttelemaan kaksi neuvolantätiä, hammashoitaja ja yksi opiskelijakin. Neuvolantädit ja hammashoitaja kertoivat lasten hampaiden hoidosta ja puhuttiin myös hapanmaitotuotteiden aloittamisesta.

Neuvolantäti mainitsikin että tämä ryhmäneuvola on 10kk iässä juuri hapanmaitotuotteiden aloituksen takia. Monille tulee kuulemma yllätyksenä kuinka paljon maustetuissa jogurteissa jne. on sokeria - jopa 8-12 palan verran per 2dl purkki - ja meitä neuvottiinkin tarjoamaan lapsille maustamattomia jogurtteja, viilejä sun muita. Puhuttiin myös maitotuotteiden aiheuttamista mahdollisista vatsaoireista ja miten niitä voi välttää ottamalla tuotteet käyttöön hyvin pikkuhiljaa, myös sitten vuoden iässä kun lapsi alkaa juoda tavallista maitoa.

Sormiruuastakin oli puhetta ja vauvoille tarjoiltiin ruisleipää ja porkkanaa käteen sopivina tikkuina :) Sen jälkeen oli mittailut ja hammashoitajan käynti.

Kohta 10kk!

Paino: 10 660g (+735g)
Pituus: 74cm (+1,5cm)
Päänympärys: 48,2cm (+0,7cm)

Edellinen neuvola oli siis 21.3. kun Leo oli tasan 8kk. Painoa on tullut hyvin, pituuden ja päänympäryksen käyrä oli lievässä laskussa mutta molemmat silti vielä +1-käyrällä. Kommentteja ei tullut sen kummempia tällä kertaa, mutta varattiin 1v neuvola. Aika hurjaa että ensi neuvolassa Leo on jo viikon vajaa vuoden ikäinen!

Hammashoitajan tarkastuksessa juteltiin enemmän hampaiden hoidosta ja mm. ksylitolin käytöstä. Hammashoitaja myös sanoi, että kun Leolla on tullut niin aikaisin paljon hampaita niin ei kuulemma kannata ihmetellä jos neljän vuoden paikkeilla jo alkaa maitohampaat lähteä. Leollahan on nyt siis 8 hammasta, 4 ylhäällä ja 4 alhaalla. Seuraavat hampaat kuulemma tuntuu selvästi jo ikenien läpi. :)

Hammashoitaja antoi myös kolme lappua kotiin - yhden mulle ja kaksi isovanhemmille annettaviksi. Leon tapauksessa lappusen saa siis leon isovanhemmat ja isoisovanhemmat, sillä toisiin isovanhempiin ei olla yhteydessä eivätkä he kyllä suomea ymmärtäiskään :)

Nyt syötän Leolle hieman maistiaisiksi jogurttia, jota ostin neuvolan kotimatkalla, ja sitten lähdetään Leon ja Ainon kanssa lenkille! Pitääkin joku kerta kirjoitella Ainonkin kuulumisia tänne taas :)

8kk neuvola

Ensin Leo oli kipeä ja sitten Aino tuli meille, joten tää on nyt jo 1,5 viikkoa myöhässä, mutta ei se mitään :)

21.3. oli Leolla 8kk neuvola ja neuvolalääkäri. Leo oli juuri kahta päivää aiemmin käynyt lääkärissä, joten tuli nyt tuplatarkastukset joidenkin juttujen osalta, mutta ei se mitään.

Ensimmäistä kertaa (kuorittua ja murskattua) viinirypälettä maistettuaan Leo näytti tältä

Paino: 9925g (+545g)

Pituus: 72,5cm (+2,5cm)

Päänymp.: 47,5cm (+0,7cm)

"Hienosti kasvanut ja kehittynyt. Ryömii ja konttaa, nousee seisomaan. Kuumetta ollut 39. Korvat ok. Nielunäyte otettu. Eksanteemaa."

Edellinen neuvolahan oli 6kk iässä, joten Leolla tuli painoa tällä kertaa "vain" puolisen kiloa. Ennen on tullut 500-900g per kuukausi, joten painonkasvu on selvästi vähän hidastunut nyt kun Leo oppi tässä välissä ryömimään, konttaamaan ja nousemaan seisoon. Pituutta taasen on tullut normaaliin tahtiin, joten ei ihme että tuntuu että Leo on vähän hoikistunut viimeaikoina. Käyrillä pituuskasvu oli lievässä nousussa ja painokasvu lievässä laskussa, molemmat hieman keskikäyrän yläpuolella. :)

Kauheasti ei kyllä ole kerrottavaa tämänkertaisesta neuvolasta, kun tosiaan neuvolatädin kanssa käynti oli niin lyhyt, ja lääkäri oli aiemmin tuntematon lääkäri joka vaan tarkisti Leon ja sillä selvä. Kävi tosin vähän ikävästi sen puolesta, että jostain kumman syystä tieto meidän lääkärintarkastuksesta ei ollut mennyt lääkärille asti.

Meillä oli aika neuvolaan klo 12.30, ja sen jälkeen piti olla lääkäriaika. Neuvolassa meni kymmenisen minuuttia jonka jälkeen siirryttiin odottamaan lääkäriä. Kello 13.30 menin kysäisemään lääkäriltä että millonkohan meidän aika on, kun klo 13 aikaan tullut vauva pääsi meitä ennen lääkärille, vaikka meidän neuvola-aika oli puoli tuntia aiemmin. Lääkäri vilkaisi aikataulujaan ja sanoi, ettei hänellä ole kenellekään Leolle aikaa!

No, asiaa selviteltiin ja ilmeisesti paikan ylilääkäri oli kirjoittanut klo 12.40 ajan "jollekulle" (ei mitään nimeä tms.), jonka lääkäri oli sitten jonkun esimiehensä kanssa päättänyt poistaa (!). Mielenkiintoista... No, onneks lopulta päästiin lääkärille kuitenkin, lääkäri otti meidät ylimääräisenä johonkin rakoon. Kokonaisuudessaan neuvolareissussa meni 1,5 tuntia, vaikka muuten sieltä olisi selvitty alle puolessa tunnissa.

Leo oli tosiaan lääkärireissun aikaan kipeänä, mutta edelleen ei löytynyt mitään korvista, ja nielunäytteen tuloskin oli negatiivinen. Eksanteema viittaa ihottumaan jota Leolla oli, ja on muuten vieläkin. Leo on vielä hieman nuhainen ja yskäinen, mutta jos nuhan ja yskän väistyttyä ihottuma ei lähde niin pitänee taas mennä lääkäriin käymään. Ihottuma ei oo mitään vaippaihottumaa eikä rajoitu vain vaippa-alueelle, vaan sitä on ollut kaikkialla kasvoja ja korvia myöten, tällä hetkellä tosin vaan jaloissa ja vyötäröllä. Se ei oo mitään kuivaa tai ärtyisää ihottumaa, vaan sellaisia punaisia turvonneita pilkkuja vaan nousee ympäriinsä, näyttää ihan hyttysenpuremilta.

Nyt ei kyllä tuu oikein mitään muuta mieleen tuosta neuvolareissusta :) 6kk ja 8kk neuvoloiden välissä Leo kehittyi hurjasti, mutta neuvolakäynti jäi lyhyeksi. Tuntuu hassulta kun ei käydäkään enää joka kuukausi, ja nytkin lähinnä katsottiin että kaikki on ok ja sillä selvä.

Ens neuvola onkin sitten ryhmäneuvola ja hammastarkastus 10kk iässä! Oikeastaan kiva päästä näkemään kellä täällä päin on saman ikäisiä lapsia. En oo neuvolassa ollenkaan nähnyt Leon ikäisiä, yleensä on pieniä vauvoja tai taaperoita vaan ollut. Yhden tytön tiedän joka synnytti pari päivää mun jälkeen, mutta muuten ei hajuakaan Leon ikäisistä lapsista tällä paikkakunnalla! 

6kk neuvola

Leo täytti 1,5 viikkoa sitten 6kk, ja tänään oli neuvolakäynti. :) Edellisestä käynnistä oli aikaa tasan kuukausi, joten siinä ajassa tulleet nuo pituuden ja painon muutokset.

Neuvolan jälkeen mummulassa kyläreissulla

Paino: 9380g (+930g)
Pituus: 70cm (+2cm)
Päänymp.: 46,8cm (+2,1cm*)

"Kiinteät ruuat maistuvat. Kääntyilee, hieman jo pääsee eteenpäin. Suojaheijasteet eteen +."

* Päänympärys on mitattu viimeksi 11.12., eli tuo +2,1cm on tullut noin 1kk ja 3 viikon aikana.

Leo alkoi itkeä aivan hillittömästi neuvolantädin nähtyään. Kahdella edellisellä kerralla kyseinen täti on pistänyt piikillä (31.12. 5kk rokotukset + 22.1. flunssarokote), ja näytti olevan Leolla hyvin muistissa. Myös flunssarokotetta ennen Leo alkoi itkeä jo neuvolantädin nähdessään! Muista ihmisistä Leo ei koskaan ala itkeä, eli ei ollut edes vierastusta. Raukalla valui kyynelet silmistä ihan solkenaan ja itku oli selvää pelkoitkua, jollaista en ollutkaan ennen edes kuullut Leolta.

Meidän neuvolantäti on kuitenkin tosi kiva ja sellainen erittäin rauhallinen sekä liikkeiltään että puheeltaan, joten kyllä se Leon pelko meni onneksi hetken päästä pois. Pitelin Leoo sylissä ja neuvolantäti kirjoitteli sillä välin juttuja tietokoneelle ja antoi Leon rauhoittua ennen kuin edes yritettiin mitään mittailuja. :)

Painoa ja pituutta tulee tosiaan melko erinomaisella tahdilla, vaikka viimeaikoina oonkin ollut vähän huolestunut siitä, että Leo on vähentänyt korvikkeen juontia tosi paljon sen jälkeen kun alkoi syödä kiinteitä. Siitä tuo neuvolantädin kommentti onkin, kun kerroin että Leo ei suunnilleen muuta tekiskään kun söis kiinteitä ruokia päivät pitkät. Neuvolantäti sanoi että pikkuhiljaa voin siirtyä tarjoamaan kiinteitä ennen korviketta, mikä yllätti mut koska tähän asti oon antanut aina korviketta ennen kiinteitä ja kuvitellut että niin pitää tehdä aina 1-vuotiaaksi asti, koska yhdysvalloissa tunnutaan olevan kovin tarkkoja että homma tehdään juuri näin päin! Teen siis kaiken googlaamisen yms. aina englanniksi, ja saan tietoni pääasiassa amerikkalaisilta sivuilta, ja juttelen paljon amerikkalaisten kanssa näistä jutuista netissä, joten en ollut tietoinen tästä Suomen neuvoloiden kannasta.

Aion kuitenkin toki tehdä Suomen suositusten mukaan, enkä enää turhaan huolestu korvikkeen määrän vähenemisestä. :) Tietysti korvike pysyy edelleen Leon pääasiallisena juomana ja kyllä sitä edelleen menee n. 500-800ml päivässä (ennen kiinteitä 1200-1500ml..), mutta niin.

Mittailujen jälkeen siirryttiin leikkimatolle, jossa Leo esittelikin hienosti kääntymistaitojaan ja yritti myös kovasti kontata, mikä on juuri toissapäivänä alkanut ihan uusi juttu. Konttausyrityksistä laitan kohta kuvia uudessa postauksessa. Leo ei kotona oo tähän mennessä päässyt eteenpäin kuin vahingossa (taaksepäin sitäkin enemmän), mutta neuvolassa pääsi etenemään leikkimatolla pienen matkan ja sai käteensä tavoittelemansa lelun! :) Neuvolantäti sanoi, että ihan on sen näköinen että ei kauaa kestä kunnes hoksaa liikkumisen taidon.

Suojaheijaste eteen tuli hyvin esille, sivuillekin tuli hieman - ei ihan joka kerta, mutta selvästi ovat alkaneet kehittyä, eli ei todennäköisesti kestä kauaa että Leo oppii istumaan kunnolla. Nyt Leo osaa istua jalkoihinsa nojaten pitkiäkin aikoja, samoin esim. sohvalla istuu täysin ongelmitta, mutta keikkaa välillä sivuille tai taakse. Sivuille keikkaaminen on kyllä viimeaikoina muodostunut jännäksi "oho, meinaan kaatua, meenpäs tästä suoraan jalan yli mahalleni" -liikesarjaksi. :D Olen toki aina Leon takana silloin ja otan vähän kiinni vyötäröltä, mutta hienosti se kyllä sujahtaa siitä jalan yli mahalleen.


Neuvolassa Leo ei suostunut lainkaan meneen selältä mahalleen, mikä oli huvittavaa, koska kotona Leo ei pysy selällään ollenkaan ja vaipanvaihto alkaa olla todella haasteellista. :D

Neuvolantäti kysyi myös siitä, osaako Leo vaihtaa lelua kädestä toiseen, mutta mä en ainakaan oo huomannut, vaikka oon sitä koittanut bongata kun 5kk neuvolassa neuvolantäti kysyi samaa. Kummallakin kädellä viedään kyllä kaikki mahdollinen suuhun, mutta tosiaan kädestä toiseen -liikettä en vielä ole onnistunut näkemään. Ei se kyllä mitään haittaa ettei sitä vielä olekaan tapahtunut, mutta mainitsin nyt kun sekin tuli puheeksi. :) Etten aina kirjoittele blogiin vaan niitä juttuja mitä Leo jo osaa, vaan niitäkin mitä Leo ei osaa!

Leikkimattoilun jälkeen puhuttiin kodin turvallisuudesta ja siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon kun vauva lähtee liikkeelle. Ihan perusjuttuja, mutta mua ei haitannut yhtään käydä niitä läpi. Sain myös tuollaisen MLL:n lehtisen aiheesta, sekä sellaisen listan asioista, joita kannattaa kotona tarkistaa. Melkein kaikki listan jutut toteutuu täällä ihan senkin ansiosta että muutin tänne Leon ollessa 3kk ja oon sisustanut ja suunnitellut kaiken sen mukaan, että täällä olis lapsiystävällistä, mutta aion vielä varmistella ja muuttaa paria juttua. Yksinhuoltajana etenkin on hankala seurata joka ikistä pientä liikettä, joten mieluummin sovellan kotia kuin vahdin haukkana joka sekunti. :)

Sen jälkeen katsottiin vielä aika 8kk lääkärineuvolalle (21.3., Leo on silloin tasan 8kk!) ja 10kk neuvolalle ja hammastarkastukselle (16.5.). Ilmeisesti tuo 10kk neuvola + hammastarkastus tapahtuu niin, että n. 5 perheen ~10kk ikäiset lapsoset tulee samaan aikaan kuuntelemaan hammashoitajan juttuja, ja sitten jokainen vauva tarkistetaan erikseen ja punnitaan ja mitataan vielä päälle neuvolantädin toimesta. Leolla onkin jo 4 hammasta, saa nähdä montako niitä on 10kk neuvolassa. :)

Neuvolan jälkeen mentiin käymään mun äidin luona, ja voi että mikä keli tuolla oli. Kauhea myrsky! Meiltä on tosi lyhyt matka äidin luokse, mutta puolessa välissä alkoi melkein kaduttaa ja mietin että olis pitänyt jättää väliin. Kotiin tullessa oli kauheet kinokset lunta joka puolella, mutta sentään päästiin vaunujen kanssa kotiin asti. Leolla jäi toiset päikkärit väliin kokonaan, joten se nukahti kotimatkalla klo 17.30 aikaan jo vaunuihin, ja vaunuista siirsin suoraan pinnasänkyyn. Leo heräs vähäsen kun otin ulkovaatteita pois, mutta nukahti heti uudestaan kun pääsi omaan sänkyyn. Joskus seitsemän aikaan heräs vielä ja epäilin että on varmaan nälkä kun jäi iltapullo välistä, joten annoin korviketta, ja sen myötä Leo nukahtikin taas uudestaan eikä oo enää heräillyt. :)

Tulipas taas pitkä sepustus, mutta tykkään kirjoittaa näistä neuvolakäynneistä tarkasti siks että sitten itse on kiva lukea myöhemmin ja siks, että neuvolakäyntejä tunnutaan googleteltavan aika paljon, joten vähän sitäkin ajatellen kirjoittelen yksityiskohtaisesti!

Mutta nyt mun aamulla alkanut migreeni alkaa palailla joten otan hieman taukoa koneesta, ja palaan myöhemmin laittamaan niitä konttauskuvia! Onneks mulla ei liity migreeniin enää nykyään mitään hillittömän kamalaa päänsärkyä, mutta pahoinvointi on sitäkin voimakkaampaa, aamulla jouduin jättään itkuhälyttimet kotiin kun en löytänyt lähetintä enkä pystynyt kumarteleen tai muuten etsimään sitä kun meinas tulla aamupala ylös...

5kk neuvola ja pohdintaa kiinteistä

Huomenta! Leo herätteli mua klo 8:30, mutta makoiltuamme vartin verran hereillä sängyssä, Leo nukahtikin uudestaan. Hiippailin ulos makuuhuoneesta, tein aamuhommat, ja laitoin kahvin tippumaan. Nyt kello on yhdeksän ja nautin rauhallisesta aamusta. :)

Leo 5,5kk

Leon 5kk neuvola oli siis 31.12., joskin 5kk oli tullut täyteen jo 21. päivä. 4kk neuvola oli vielä enemmän myöhässä, joten nämä muutokset on 2,5 viikon aikana tulleita.

Paino: 8450g (+500g)

Pituus: 68cm (+1,5cm)

Pipo: ei mitattu (44,7cm)

"Kasvu tasaista rm+korvike. Touhukas poika. Vauvarefleksit kaikki pois."

Niin, kuten tuosta jo selviää, niin Leo ei edelleenkään saa kiinteitä. Muutaman kerran Leo on saanut soseita maistaa, lähinnä perheenjäsenieni iloksi kun tuntuu että muut ovat paljon malttamattomampia antamaan Leolle kiinteitä kuin minä. :D

Mutta säännöllisesti ei siis syödä kiinteitä. Tarkoitus on aloittaa rauhalliseen tahtiin sitten sen jälkeen, kun on tullut 6kk täyteen. Ensin soseilla, mutta melko pian ajattelin ottaa sormiruokaakin mukaan. Meidän neuvolantäti on sellainen keski-iän ohittanut rouva, mutta hän on kuitenkin tosi tietoinen viimeisimmistä jutuista liittyen lapsen ruokailuun. On siis imetysystävällinen ja juuri hän puhui mulle tuosta sormiruokailusta, jota kuulemma voi hyvin aloittaa jo paljon aiemmin kuin suositus, joka on että 10kk mennessä aloiteltaisiin sormiruokailua.

Ihan heti ensimmäisenä en ajatellut lykätä Leolle omenatikkua käteen, vaan alkuun tosiaan aloitellaan soseilla, mahdollisimman pian (mutta Leon tahtiin) siirtyen karkeahkoihin soseisiin. Neuvolantäti sanoikin, että kun olen aloittamassa soseita vasta puolen vuoden iässä, niin kasvisten kanssa riittää ihan haarukalla muussaaminen, ja puuron voi ottaa samasta kattilasta kuin itselleni. 

Se varmasti helpottaa kyllä elämää huomattavasti, kun ei tarvitse kaikkea käyttää blenderin läpi. :) Olen myös varma, että oma ruokavalio tulee parantumaan Leon alkaessa syödä kiinteitä, sillä haluan että ruoka syödään aina ruokapöydän ääressä, yhdessä. Mielellään myös samoja ruokia molempien lautasella, tosin mulla tietenkin alkuun monipuolisemmin/enemmän ja Leon ruuat eriteltynä ennen maustamista.

En tuomitse ketään, kuka aloittaa kiinteät varhaisessa vaiheessa, enkä ketään joka ruokkii vauvansa kaupan ruuilla. Itse olen saanut kaupan soseita 3kk alkaen, samoin molemmat veljeni ja siskoni, eikä kukaan meistä ole siitä sen kummempia ongelmia saanut. Sama pätee kaikkiin sukulaisiin. Meillä on vieläpä astmaa ja allergiaa paljon suvussa, mutta ruoka-aineallergioilta ollaan vältytty. Se on siis täysin jokaisen oma asia, miten ruokkii lapsensa.

Suurin syy miksi haluan tehdä niin kuin aion tehdä Leon kanssa on se, että mulla itselläni on aina ollut todella vaikea suhde ruokaan. Olen siis niinsanotusti nirso. Kysymys vaan ei ole siitä, että toteaisin että pystyn syömään asiaa x, mutta en halua. Ongelma on paljon paljon monimutkaisempi ja vaikeampi; en fyysisesti kykene syömään uutta ruokaa kuin ihan pienen määrän ennen kuin kroppa tekee kaikkensa saadakseen sen ulos. Äitini seurasi ulkopuolisten neuvoja ja koitti pakottaa minua syömään enemmän ollessani lapsi, mutta siitä mulle on jäänyt lähinnä traumoja (en syytä tästä äitiäni, eipä hän tiennyt paremmin). Olen taistellut "nirsoutta" vastaan koko ikäni, ja vasta aikuisiällä se on pikkuhiljaa helpottanut, mutta edelleen syön yksipuolisemmin kuin moni muu.

En vielä tiedä onko Leossa samaa taipumusta. Tiedän kuitenkin varmaksi, että se ei ole opittu tapa (toki on niitäkin lapsia, jotka ovat oppineet nirsoiksi, mutta tiedän ettei niin ollut kohdallani). Haluan siis opetella tekemään Leon ruokailusta miellyttävää meille molemmille, ja haluan tarjota monipuolisesti terveellistä ruokaa pakottamatta syömään mitään enempää kuin Leo itse haluaa, ja niin edelleen. 

Toki päätöksiini on vaikuttanut myös terveellisyys ja suositukset, joiden mukaan vauvalle tulisi tarjota kiinteitä ruokia vasta 6kk iässä. Siis monen asian summa. :)

Tässä kuussa pitäisi lähteä syöttötuoliostoksille. Haluan jotain tämän kaltaista:

Emma Easy -syöttötuoli

En vielä tiedä merkistä (kuvassa tosiaan Emma, mutta jotkut sanovat huteraksi, eli pitää mennä paikan päälle katselemaan), mutta siis haluan tämän mallisen, lapsen mukana kasvavan syöttötuolin. Ovat niin kalliita mokomat, että parempi hommata sellainen, jota toivon mukaan voi käyttää pitkään.

Leo istuu jo tosi tukevasti, pieniä aikoja (10-30sek) ilman tukeakin, tosin tietenkin pitää olla kädet max. 10cm päässä ottamassa kiinni sitten kun keikahtaa :) Mutta siinä taas yksi hyvä puoli kiinteiden myöhemmässä aloittamisessa! Saa vauvan syöttötuoliin istumaan pystyasentoon, mikä taas vähentää tukehtumisen riskiä etenkin karkeampien ruokien kanssa.

Okei, nyt alkoi kuulua makuuhuoneesta pientä tuhinaa, mikä tarkoittaa sitä että Leo on hereillä. Kirjoitellaan siis joku toinen kerta taas lisää. :)

4(½)kk neuvola

Saas nähdä saanko tätä postattua lainkaan kun on monta päivää ollut netti ihan surkean hidas ja pätkii koko ajan. Koitetaan!

Leolla oli siis tiistaina 11.12. 4kk neuvola + neuvolalääkäri, tosin siinä vaiheessa oli enää 10 päivää siihen että Leo on 5kk! Meni siis aika myöhäiseks kun ei ollut lääkärin aikoja sillon kun tuota varailtiin. Mutta ei se oo niin justiinsa.

Edellisestä neuvolakäynnistä oli kulunut tasan 6 viikkoa, siinä ajassa siis lisääntynyt tämän verran mitat. :)

Pituus: 66,5cm (+4cm)

Paino: 7950g (+960g)

Pipo: 44,7cm (+1,4cm)

"Tyytyväinen poika. Juttelee, naureskelee. Seuraa tarkasti. Ei karsastusta. Sydän, keuhkot ja vatsa normaalit. Lonkat OK. Kuulee tiu'un. Kehitys iän mukaista."

Iso jässikkä jo. ♥

Tällä kertaa ei tullut juteltua kamalasti, kun neuvolatäti jota yleensä nähdään otti vaan nuo mitat ja sitten mentiinkin jo lääkäriä tapaamaan, lääkäri oli normaalin puolen lääkäri (ei siis neuvolalääkäri) eli uusi tuttavuus.

Puhuin kyllä lääkärille siitä, miten ruokailu on viimeaikoina ollut kamalan hankalaa, kun Leo lopettaa syömisen ja itkee ja vääntelehtii todella monta kertaa ruokailujen aikana, mutta lääkäri ei sanonut siihen oikein juuta eikä jaata.

Lääkäri päivitti kuitenkin Gaviscon-annostuksen, sillä se oli viimeks laskettu muistaakseni n. 6 kilon painon mukaan. Aiempi annostus oli 1-2ml 3 kertaa päivässä, nyt saisin antaa 2-4ml 4 kertaa päivässä. En oo silti antanut Gavisconia, haluaisin mieluummin päästä tarkempiin refluksitesteihin ennen kuin alan taas lääkitä jatkuvasti... Gaviscon kyllä auttoi ennen, tai siltä se ainakin tuntui, kun Leo rauhoittui aina melkein heti lääkkeen jälkeen. Leo myös edelleen puklailee tosi paljon... Mutta jotenkin pelkkä "no ehkä se on sitä refluksia sitten" ei tunnu riittävältä syyltä pienen vauvan lääkitsemiseen.

Mutta no, saa nähdä. Otan asian esille ensi neuvolassa kun päästään taas tutun neuvolantädin juttusille.

Tuo neuvolakäynti meni muutenkin jotenkin ihan ohi, tuntui ettei katsottu mitään niitä normaaleja juttuja, eikä lääkärin kanssa tullut edes puhutta kiinteiden aloittamisesta, hampaista eikä mistään... Olishan sitä voinut itse oma-aloitteisesti puhua kaikista asioista mutta en mä taas tajunnut :) Muutenkin kun se meni lähinnä niin että lääkäri katsoi että kaikki OK ja sitten oli silleen "ei tässä muuta, heippa!" tyyliin. Ihan ymmärrettävää tosin, sillä lääkäri oli jo 20 minuuttia myöhässä aikataulusta meidän kohdalla, ja tosiaan normaalin puolen lääkäri, ei neuvolan.

Seuraava käynti meillä onkin mukavasti uudenvuoden aattona, ja Leo saa silloin 5kk rokotukset. Ei ollut kyllä muutenkaan suunnitelmissa lähteä mihinkään aattona, eli ei haittaa. :) Eipä sillä, ei Leolle viimeksikään tullut rokotteista juuri mitään. Kovasti arat reidet, mutta ei muuta.

Klo 8:30

Isoäidillä sattui olemaan verikokeet samaan aikaan

Lääkärin tutkittavana

Sellaista tällä kertaa. Leo ei edelleenkään syö kiinteitä, mutta tammikuussa ne pitäisi sitten aloittaa. Maisteltu on kyllä vähän ja voi miten Leo on tykännyt. Ihan tärisee innosta kun saa sosetta :D Mutta siitä sitten enemmän taas joku toinen kerta.

En voi uskoa että Leo on jo puoli vuotias ens kuussa!

3kk neuvola ja rokotukset

Huh, on ollut sellaista hulinaa nyt tän muuton kanssa että ei oo jaksanut tätä blogia päivitellä ollenkaan! Mutta asustellaan nyt täällä uudella kämpällä ihan virallisesti. Kalusteista puuttuu vielä muutama iso ostos (tv-taso, sohva, tietokonepöytä) mutta niitä on aikaa hankkia sitten myöhemmin. Nyt mulla on tälläinen väliaikainen pöytä tietokoneen alla, tällä pärjää. Ruokapöytä löytyy ja sänkykin on, ja eilen löydettiin Leolle pinnasänky reilulla alennuksella Maskun poistomyynnistä. Olohuoneen pöytä löytyi myös tosi edulliseen hintaan, huutokauppalaitos kun oli ostanut sen konkkaan menneeltä sisustusliikkeeltä. Tehtiin siis kivoja löytöjä eilen. :)

Laitan kuvia sitten jossain vaiheessa, jos viitsin kun täällä on vielä niin hassun näköstä eri paria olevien huonekalujen kanssa ;) Tosin tuskinpa siitä nyt kukaan välittäis.

Tänään oli Leolla 3kk neuvola, ja oli kivaa kun päästiin sinne kävellen vähän reilussa 5 minuutissa. :) Lähdin kotiovesta 9:17 ja oltiin neuvolalla jo 9:26, ja siinä välissä sentään myös kaivoin vaunut esiin lastenvaunuvarastosta ja pistin Leon sinne ja pakkasin hoitolaukun kyytiin.

Aamu oli muutenkin kiva, kun Leo jäi nukkumaan vielä tunniksi sen jälkeen kun itse heräsin. Heräsin jo 7:30, ja nyt kun makuuhuone on samassa tasossa kuin muut huoneet eikä yläkerrassa erittäin narisevien portaiden päässä, niin Leo on helppo jättää nukkumaan eikä tuo herää heti kun lähden pois huoneesta. Oli jo toinen kerta kun sain tehdä aamujutut ihan rauhassa itsekseni :)

Tälläinen näky odotti makuuhuoneessa kun menin katsomaan kuultuani Leon heräilevän (itkemättä! ♥)

(Ennen kuin joku ihmettelee, niin Leolla ei normaalisti ole mitään peittoa päällä yöllä, nukutaan suurin osa yöstä vierekkäin mutta peitto on vain mun päällä, tai Leolla sen sisässä korkeintaan jalat :) Nyt se vaan jäi tuolla lailla kun itse nousin pois sängystä.)

Jännitin kovasti neuvolaa kun tiesin että tulisi 2 piikkirokotusta, joiden laittamista en ollut aiemmin päässyt todistamaan. Leolle laitettiin synnytysvuodeosastolla tuberkuloosirokote (isäni on tuberkuloosin kantaja), mutta se laitettiin vauvalassa sillä välin kun itse odottelin huoneessa, ja silloin huoneeseen tuotiin kapaloitu ja tutilla varustettu tyytyväinen poika.

Nyt kuitenkin arvelin rokotusten aiheuttavan melkoisen itkun, ja puolentoista viikon takaisesta verikokeesta jäi tosiaan niin paha mieli mulle, että jännitin rokotteita kovasti. Pysyttelin kuitenkin rauhallisena ettei jännitykseni tarttuisi Leoon, ja Leo olikin tosi hyväntuulinen koko neuvolareissun :)

Ensin katsottiin mitat ja tältä näytti, suluissa 2kk mitat:

Pituus: 62,5cm (60,5cm)

Paino: 6990g (6250g)

Pipo: 43,3cm (41,6cm)

"Terhakka poika. Kasvaa hienosti. Hyvä iho, aukile ok. Varhaisheijasteet jäämässä pois. Omaa jutustelua on. Lelua seuraa ↔ ↕."

Painokäyrä on edelleen nousussa, mutta nousu on hieman tasaantunut. Keskiarvon yläpuolella mennään kuitenkin. Pituuskäyrä oli lähtenyt lievään laskuun, mutta sekin on edelleen keskiarvon yläpuolella, eli ei mitään huolestuttavaa.

Odotin vähän että menis ainakin 7kg rikki mutta ei sitten ;)

Lelua Leo tosiaan seurasi hienosti, 2kk neuvolassa se vaati hieman maanittelua eikä lelu juuri kiinnostanut. Nyt Leo seurasi lelua joka suuntaan. Sitten mentiin taas mahalleen katsomaan miten pää nousee, ja Leo esitteli heti uuden taitonsa jonka oppi reilu viikko sitten, eli poika kierähti saman tien mahalta selälleen :) Neuvolantäti laittoi Leon takaisin mahalleen ja Leo piti hienosti päätä ylhäällä koko sen ajan kun siinä sitä tarkkailtiin, ja nojaili rennosti kyynärpäihinsä. Viimeksi neuvolassa pää ei juuri noussut muuta kuin pieneksi hetkeksi ja neuvolantäti sanoi että vähän enemmän saisi pidätellä päätä ylhäällä, eli hienoa kehitystä tullut sillä saralla :)

Varhaisheijasteista askellusta ei tullut enää ollenkaan (morotus oli ihan lievä), mutta Leo veti itseään taas ihan seisoma-asentoon ja otti kamalasti vastaan jaloilla. Neuvolantätiä nauratti, että yleensä vauvat tekee niin vasta noin puolen vuoden iässä. Edelliselläkin kerralla eri neuvolantäti sanoi, että Leolla on tosi paljon voimaa jaloissa. Saas nähdä mikä pieni vipeltäjä Leosta mahtaa tulla :D Itse ainakin aloin sekä kävellä että puhua tosi aikaisin, saa nähdä seuraako poika äitinsä jalanjäljissä niiden suhteen.

Sitten olikin niiden rokotteiden aika, ja rota meni niin kuin viimeksikin eli täysin mukisematta, pisaraakaan ei päässyt suusta ulos. Rotan jälkeen laitettiin ne pelkäämäni piikkirokotteet... Ja eihän se ollutkaan lainkaan niin kamalaa kuin oletin :)

Leo alkoi heti rissaamaan kun otin syliin ja tiukan otteen jalasta, mutta päästin hetkeksi irti ja piristin hassuttelemalla, jonka jälkeen sain paremmin otettua tiukan otteen eikä Leo pannut niin paljoa vastaan. Neuvolantäti laittoi rokotteen ja aika kova itku siitä kyllä tuli, mutta itku hiljeni valitukseksi melkein samoin tein. Sitten vaihdettiin puolta, sain heti hyvän otteen ja neuvolantäti pääsi ripeästi laittamaan seuraavan rokotteen. Taas kova parku... Mutta nostin Leon heti laastarin laiton jälkeen olkapäätäni vasten sellaiseen halausotteeseen, ja itku lakkasi heti :)

Leo ei itkenyt enää ollenkaan sen jälkeen, mutta oli ehkä vähän riippuvaisempi sylistä kuin aiemmin, sillä pieni itkun tirahdus tuli heti kun laskin pöydälle pukemista varten. Normaalisti itku tulee pukiessa vasta sitten kun laitetaan jalkoja ja käsiä vaatteeseen, mutta nyt itku tuli selvästi siitä kun joutui sylistä pois. Nekin itkut lakkasi kuitenkin heti kun pukeminen oli ohi ja poika pääsi takaisin syliin.

Neuvolantäti ihasteli Leon itkemättömyyttä ja kysyi, että itkeekö Leo muutenkaan paljoa esim. loukkaantuessaan jostain. Ei se kyllä itke, oikeastaan ainoat itkut tulee nykyään pukiessa ja sitten jos on kova nälkä (mikä välillä yllättää kun taiteillaan riittämättömän maitoni ja pullojen kanssa, imetys jättää joskus nälkäiseksi ja pulloa odottaessa itkustuttaa).

Puhuttiin vielä vähän kiinteiden aloittamisesta, mutta sillähän ei ole vielä kiire kun ikää on vasta 3kk. Katsellaan sitten yli 4kk ikäisenä uudestaan.

Seuraavaksi onkin neuvolantädillä vain mittaukset ja sen perään päästään lääkärin juttusille 4kk iässä.

Neuvola oli tänään klo 9:30, mikä oli meille hyvä aika, kun Leo herää yleensä 9 mennessä ja menee nukkumaan 10 aikaan. Nyt neuvolassa meni vähän pidempään niin että päiväunet alkoivat vasta 10.30 kun lähdettiin kävelemään neuvolasta pois, mutta ei se mitään, uni tuli samoin tein. Leo nukkuikin kokonaiset 2 tuntia ihan rauhassa. Jätin vaunut varastoon ja otin pelkän kopan tänne ylös asuntoon, ja laitoin sen parvekevaunuihin. Vissiin kerran vaan kävin tuuppailemassa vaunuja kunnes Leo äsken heräsi kokonaan ja torkkuu nyt imetyksellä tässä samalla kun kirjoittelen tätä. :)

Toivotaan nyt, että rokotuksista ei tulisi kamalasti sivuvaikutuksia. Ainakin nyt herätessään Leo oli kovasti hyväntuulinen heti kun pääsi pois ulkovaatteista, naureskeli unisena. Mutta sivuvaikutuksissa voi kestää vielä huomiseen ennen kuin ilmaantuvat.. Onneksi on noita suppoja valmiina ja niitä on jo kertaalleen testailtu sillon kun Leolla oli kuumetta 1,5 viikkoa sitten.

Leo on vielä vähän yskäinen ja nuhainen, mutta kuumetta ei ole ollut enää yli viikkoon, joten neuvolantäti saoni että rokotteet voi kyllä antaa jos itse niin haluan. Meinasi, että jos meillä on muutenkin ollut rankkoja öitä nuhaisuuden takia, niin voidaan kyllä jättää rokotteet toiseen kertaan. Päätin kuitenkin ottaa rokotteet nyt, ovatpahan sitten alta pois ja toivottavasti saadaan edes jotain suojaa nyt kun flunssakaudet sun muut alkavat.

Tulipas taas tarinaa, tarkoitus oli kirjoitella vain ihan lyhyesti neuvolakäynnistä ja rokotuksista :D Mutta onhan se nähty että en mä osaa lyhyesti kirjotella tämmösistä jutuista... No, toivottavasti edes joku kauhuissaan 3kk rokotuksia odottava saa vähän mielenrauhaa tästä kun kuulee että ei se rokottaminen kaikilla ole kauhean kamalaa! :)

Miten teidän vauvat ovat reagoineet rokotuksiin? Onko teillä tullut mitään sivuvaikutuksia rokotteista?

Kirjoittelen sitten taas parin päivän päästä sivuvaikutuksista, että tuliko niitä vai eikö tullut :) Nyt herättelen Leoo syömään vähän ahkerammin että pääsen laittamaan itsellenikin jotain ruokaa jossain vaiheessa!

Sneak peek uuden kodin (vielä kovin tyhjään) olohuoneeseen

2kk neuvola

Meillä oli eilen 2kk neuvola, jossa saatiin rotavirusrokote ja katseltiin ja kokeiltiin vähän miten Leo reagoi liikkuvaan leluun ja sen sellaiseen.

2kk vanha pikkumies ♥ Leolle on kasvanut paljon näkyvämmät
kulmakarvat viimeaikoina. :D

Tässä taas strategiset mitat ja kommentit:

9vk neuvola (vs. 7vk neuvola)

Pituus: 60,5cm (59,5cm)
Paino: 6250g (5740g)
 Päänympärys: 40,3cm (40,6cm)

"Kasvaa hyvin. Rm + korvike. Vatsavaivat hieman helpottaneet. Hymyilee, jutteleekin jo."

Päänympärys on varmaan vaan mitattu vähän eri kohdasta, en usko että pää on mihinkään kutistunut sen kummemmin :D

Pienen maanittelun jälkeen Leo seurasi helistintä katseellaan varsin hienosti, ja lattialla leikkimatolla pääkin nousi oikein mallikkaasti. Sitäkin saatiin tosin hetki odotella, kun Leo ei viihdy nykyään mahallaan ollenkaan, ja siinä meinas tulla itku vaan eikä pään nostaminen kiinnostanut ensin lainkaan. :)

Laitan kyllä vähintään kerran pari päivässä Leon hääräilemään vatsalleen lattialle peiton päälle, mutta siinä tulee harmitus melkoisen useasti, eli pitkiä pätkiä siinä ei viihdtyä. Leo varaa kuitenkin jo hienosti kyynärpäille, vielä ei kovin korkealle pää nouse mutta kyynärpäät on hyvin alla ja kyllä sieltä jo vähän eteenkin katsellaan, eikä olla vaan nenä matossa.

Varhaisheijasteista askellus on melko pitkälti jo kadonnut, muut vielä löytyvät. Selällä ollessa käsistä nostettaessa pää nousee mukana alkuun, mutta jää kyllä sitten vielä roikkumaan.

Painokäyrä oli lähtenyt lievään noususuhdanteeseen, ja neuvolantäti mainitsi, että korvikkeesta tulee helposti vähän ylimääräistä. Sanoi, että ei missään nimessä tarvitse alkaa rajoittamaan ruokamääriä, mutta että jo ensimmäisistä kylläisyyden merkeistä voi lopettaa syöttämisen ja syöttää sitten taas lisää kun tulee nälkä. Eli siis ei tyrkytetä niitä viimeisiä tippoja pullosta vaan ronskisti pois vaan ne mitä ei mene :) Mutta olenkin kyllä tehnyt niin, ihan senkin takia että haluan varjella omaa maidontuotantoani, haha. En siis änge korviketta Leoon niin paljon kuin mahtuu, että poika heräilis riittävän usein rinnallekin.

Pituutta oli edellisten 3 viikon aikana tullut huikeat 4 senttiä, nyt 2 viikon aikana vain 1cm. Vielä mennään kuitenkin pituuden yläkäyrillä ja riittävän tasaista tahtia.

Leo on kaiken kaikkiaan siis aivan terve ja normaalisti kehittyvä 2-kuinen vauva :)

Leolle ei muuten tullut rokotteesta minkäänlaista sivuvaikutusta. Neuvolassa sanottiin, että ripuli on yleinen vaiva rotavirusrokotteen jälkeen, ja joillekin tulee myös kuumetta. Leo oli iltasella ihan punaposkinen ja lämmin, mutta ei kuitenkaan huonotuulinen, eli en sitten tiedä. Jossain välissä kuumetta vähän mittasinkin mutta näytti 37,15 eli aivan normaali vauvalle.

Seuraava kerta onkin sitten vasta kuukauden päästä, jolloin saadaan ensimmäinen piikkirokote, ellei lasketa tuberkuloosirokotetta joka Leolle laitettiin jo kun olimme vielä synnytysvuodeosastolla. Tuberkuloosia vastaanhan ei enää automaattisesti rokotella, mutta oma isäni on tuberkuloosin kantaja, jonka takia rokotteen antaminen oli suositeltavaa. Leolla on rokotteesta vieläkin sellainen "paise" käsivarressa, aika hurjan näköinen mutta ilmeisesti normaali reaktio ja merkki siitä, että rokote toimii.

No mutta kuitenkin, ensi kerralla tulee siis varsinaiseen rokotusohjelmaan kuuluva ensimmäinen piikki, ja neuvolassa suositeltiin ostamaan särkylääkettä valmiiksi, sillä rokotusjälki voi olla kipeä ja pieni kuumekin voi nousta jälkimainingeissa. Kävin tänään kauppakeskuksessa jossa oli apteekki, josta ostinkin sitten 65mg Panadol-suppoja. Vähän aikaista, mutta ovatpahan valmiina. Toisaalta ihan hyväkin, kun lähipiirissä tuntuu flunssa kiertävän. Alle 3kk ikäisellehän noita ei saa antaa ilman lääkärin määräystä, mutta ovatpahan valmiina jos flunssa iskee ja käydään lääkärin luona.

Leolla on myös ollut viimeisen viikon ajan nenä kovasti tukossa, joten ostin apteekista myös tuollaisen "nenäsumutteen". Mietin ensin niistäjää, mutta apteekissa myytävät niistäjät olivat kovasti kalliita, joten valitsin tuon edullisemman vaihtoehdon (n. 10e). Tietysti sitten kaupan puolelle päästyäni löysin niistäjiä parin euron hintaan... :D

Physiomer Baby Mist -nenäsumute

Mutta ei se mitään, ainakin tuo nenäsumute on hirmu helppokäyttöinen. Se sisältää steriiliä merivettä, eikä mitään muuta, ei edes säilytysaineita tai ponnekaasua, joten vaikuttaa hyvin luonnonmukaiselta aineelta. On siis samanveroinen kuin keittosuolaliuos, jota niistäjien kanssa voi käyttää. Mitään lääkesumutetta en noin pienellä haluaisi käyttääkään, eikä niitä taida olla edes tarjolla (ei tosin aavistustakaan, en edes yrittänyt etsiä).

Ehdin tänään laittaan tuota kahteen kertaan, ja voi mikä parku siitä tuli! Harvoin lähtee yhtä kovaääninen itku pienestä miehestä. Mutta ekalla kerralla tuli kyllä tosi paljon räkääkin siinä samalla nenästä ulos :D Ahh, mikäs sen mukavampi puheenaihe... Mutta siis tosi hyvä että lähti tavarat liikkeelle ja tuolla on myös ehkäisevä vaikutus, eli varmaan alkaa nyt tukkoisuus helpottaa kun tuota käytetään. Nenän tukkoisuus on tuntunut ärsyttävän Leoo kovasti aina välillä, ja varsinkin syöminen on usein inhottavaa. Ihan niin pahasti tukkoinen Leo ei ole ollut että ei saisi hengitettyä syömisen aikana, mutta jos on yhtään itkuinen tai hengästynyt niin alkuun syöminen on ollut hankalaa kun ei ole meinannut happi riittää. Oli siis hyvä ostos.

Ostin kaupasta myös Leolle ihka ensimmäisen uuden lelun. Joitain käytettyjä leluja on kyllä ollut jo katseltavana ja ihmeteltävänä, mutta näin pieni ei niistä nyt kamalasti ymmärrä, niin ei ole tullut osteltua uusia. Menin kuitenkin katsomaan, jos löytäisin jonkinlaisen soivan lelun Prisman lelupuolelta, kun Leo tykkää musiikista tosi paljon. En löytänyt etsimääni, mutta löysin hauskan lelun sen tilalle: liikkeestä/ravistuksesta aktivoituvan nauravan pehmolelupallon.. joka nauroikin sitten koko kauppareissun ajan korissani :D Kaupassa sen on/off-nappiin ei päässyt käsiksi, joten siellähän käkätti. Lelu nauroi autossakin koko matkan.

Lelun sisällä olevaan on/off-nappiin pääsi käsiksi vasta kun
se oli irti tuosta pahvista

Toistaiseksi lelu tuntuu naurattavan äitiä enemmän kuin poikaa, mutta kyllä sitä tutkailtiin jo kovasti. Leo ei tietenkään osaa vielä itse ottaa kiinni ja ravistella lelua nauramaan, mutta pitelin sitä itse ja heiluttelin. Ensimmäisellä kerralla ei kiinnostanut lainkaan, mutta Leo olikin silloin kovasti väsynyt. Näytin sitä äsken uudemman kerran, ja tällä kertaa sitä katseltiin kovasti pitkään, välillä kulmat kurtussa ja suu tiukkana viivana, ja välillä vähän jo hymyillen. Lelulle myös koitettiin jutella vähäsen, pienen pienellä ja varovaisella äänellä. :D

Jossei muuta niin äitiä ainakin naurattaa kun lelu
käkättää pienen lapsen äänellä

Kaikki hymyilevät lelut on kuitenkin olleet kovasti Leolle mieleisiä, ja niille hymyillään ja keimaillaan kovin paljon tätä nykyä, eli kunhan alun ihmetys menee ohi niin varmasti tuokin lelu on mieleinen. Lelussa lukee kyllä "6m+", mutta ei siinä ole mitään pieniä osia jotka voisivat suuhun joutua, ja joka tapauksessa lelu on käytössä vain mun pitelemänä, eli tuskinpa on haittaa vaikka on vähän isompien lasten lelu. :)

Mulla olis taas kamalasti kirjotettavaa, mutta tää on nyt taas jo hirmu pitkä teksti, eli taidan jättää muutaman jutun vähän myöhemmälle. :D Eiköhän tässä ole taas ihan tarpeeksi luettavaa tälle kertaa!

7vk neuvola ja refluksilääkitys

Normaalistihan neuvolassa taidetaan käydä kun vauva on 6 viikkoa vanha, mutta tuolla meidän neuvolassa oli aikoja vähän nihkeästi, joten tämä kerta meni 7. viikolle :) Nyt oli myös lääkärintarkastus, ensimmäinen sen jälkeen kun lääkäri tarkisti ennen kuin päästiin sairaalasta pois.

Pikkumies on kasvanut hurjasti, pituus oli ottanut hauskan pompun seurantajutulla, paino noussut vähän tasaisemmin. Korvikkeen aloituksen jälkeen Leon paino nousi hurjasti lyhyessä ajassa, nyt pituus on ottanut kiinni ja poitsu on varsin sopusuhtainen vauveli. :)

7vk neuvola (vs. 4vk neuvola)

Pituus: 59,5cm (55,5cm)

Paino: 5740g (4670g)

Päänympärys: 40,6cm (39,7cm)

"Kasvaa ja kehittyy hyvin. Iltaisin vatsavaivoja, Gaviscon tarv. Sydän & keuhkot ok."

No, on tota painoakin kyllä edelleen tullut reilusti :D Kolmessa viikossa yli kilo ja pituutta 4cm :) Isoveli oli käymässä yks päivä ja sitä nauratti kun tää alle 2kk poika on melkein 6kg ja hänen 11kk tyttö on vajaat 8kg :D

Toi Gaviscon on nyt sitten refluksitautiin määrätty lääke. Näin pienen kanssa on tietysti hankala tietää varmaksi kun toinen ei osaa kertoa itse oireistaan sen kummemmin kuin itkeskelemällä, mutta runsastunut puklailu ja pystyasennon suosiminen voivat lääkärin mukaan hyvinkin kertoa refluksitaudista. Leo alkaa välillä suorastaan rääkymään jos siirtää pystyasennosta vaakatasoon, mikä voisi viitata siihen, että vaakatasossa vatsasta nousee happoja ruokatorveen.

Nyt siis alkuun kokeillaan Gavisconia "tarvittaessa" eli sillon kun Leo vaikuttaa siltä, että sattuu. Jos lääke tuntuu auttavan, voin alkaa antaa sitä säännöllisesti 5 kertaa päivässä puoli tuntia ruokailun jälkeen.

Annoin tuossa jossain vaiheessa iltapäivää lääkettä ensimmäistä kertaa, ja voi miten katkeran näköinen Leo oli. :D Taisi maistua tosi pahalle. Raukka ei osannut sylkeä poiskaan, joten piti lääkettä ensin pitkään suussaan ja sitten itkien nieleskeli kun ei muuta voinut! Harmi että pitää tuolla tavalla kiusata toista kun ei se edes ymmärrä että lääkkeet auttaa kipuihin, mutta jos lääke auttaa niin kyllä hetken paha maku jatkuvan närästyksen voittaa! :)

Toivotaan, että lääke alkaa tosiaan auttamaan. Jos mitään muutosta ei tapahdu, niin sitten kipua voivat aiheuttaa ihan vaan ilmavaivat (mitkä ei kyllä selittäis tuota rääkymistä vaakatasoon siirtyessä, mutta... jospa se on jotain muuta epämukavuuden tunnetta vaan siinä vaakatasossa). Neuvolantäti sanoi kyllä, että tuntuu olevan kovin ilmavaivainen poika, ja olen saman huomannut itsekin. Cuplaton on siis myös ostoslistalla, vaikka siitä monesti sanotaankin ettei juuri auta. Mutta koitetaan :)

Onko teillä kokemusta Cuplaton- tai Gaviscon-lääkkeistä?

Sellaista siis täällä tällä kertaa. Olen ihan rakastunut tuohon kameraani, joten tässä taas kuvia Leosta:

Vaunulenkillä :)

Katse kaukaisuuteen :D

Siskoni ruokittavana

Edelleen siskoni ruokittavana, Leo näyttää jotenkin kamalan
isolta tässä kuvassa :D

Illalla ennen kun alettiin nukkua

Ihana hymy ♥

Myös tällainen ilme on opittu viimeaikoina :D

Ai niin, ensi viikon tiistaina menen ensimmäistä kertaa käymään vauvakahvilassa jota täällä järjestetään nuorisotalolla. Vauvakahvila on tällä hetkellä kuulemma lopettamisuhan alla, kun ei ole juuri ollut osallistujia. Toivotaan, että siellä alkaisi käydä enemmän ihmisiä. Täällä ei neuvolassa kerrota lainkaan tuollaisista mahdollisuuksista, mikä on harmillista.

Täällä paikkakunnalla on muitakin tuollaisia ryhmiä ja kerhoja mihin voisin Leon kanssa mennä, mutta lapset ovat vetäjän mukaan pääasiassa kaikkea puolivuotiaista melkein 6-vuotiaisiin, ja meno vois olla vähän liian hämmentävää tuollaiselle alle 2kk vauvelille. Mutta olen kuulemma erittäin tervetullut joka tapauksessa. Katsotaan sitten että jos tuo vauvakahvila ei saa tulta alleen, niin mennään käymään jossain muualla ja etsitään vaikka vähän rauhallisempi nurkka meille. :)

1kk neuvola + imetyspohdiskelua

Tänään oli Leon 4-viikkoistarkastus :)

Strategiset mitat (suluissa syntymämitat):

Pituus: 55,5cm (52cm)

Paino: 4670g (3810g)
Päänympärys: 39,5cm (36cm)

Jätkä on kasvanu melkein kilon syntymästä - ja n. 1,2kg siitä mitä se oli vielä 2,5 viikkoa sitten! :D Ilmankos se on alkanu tuntua painavemmalta sylissä...

Mut ihanaa että Leon paino on nyt noussut niin hyvin kun on ollut osittain korvikkeella. Painohan toki kaikilla laskee aluksi mutta Leolla tosiaan painonlasku jatkui yli viikon kotiutumisen jälkeenkin, jolloin lastenlääkäri sitten käski alkaa antaa korviketta. Sillä saatiin paino vihdoinkin nousuun sillon ja nyt se onkin noussut huimasti. :)


Mulle meinas vaan tulla vähän paha mieli neuvolassa, kun neuvolan täti oli taas vähän sillä linjalla, että se korvike olis hyvä saada pois käytöstä. No, arvaa vaan, onko tässä yritetty. :x En mitään niin paljon haluiskaan tällä hetkellä kun pystyä täysimettämään, mutta kun ei sitä maitoa tule niin ei sitä tule, ja kaikkeni oon yrittänyt maidon lisäämiseks, mm. seuraavanlaiset keinot on olleet käytössä:

 ★ Imetän jatkuvasti niin pitkään kunnes poika ei enää kestä, esim. yöt menee täysin ilman korviketta mikä aina johtaa siihen että aamulla n. viidestä tai kuudesta yhdeksään tai kymmeneen Leo heräilee vähintään puolen tunnin välein syömään ja saa jatkuvia rintaraivareita ja muutenkin itkeskelee paljon, kun maitoa ei tule. Sinnittelen joka aamu 9-10 asti siinä toivossa että pitkät imetyssessiot auttais maidon lisäämiseen.

★ Oon jutellut asiasta neuvolan tätien, lasten poliklinikan lääkärin ja monien muiden äitien kanssa. Oon pyytänyt apua ja saanut hirmuisen paljon neuvoja ja lukenut netistä kaikkia keinoja, millä voin yrittää lisätä maidontuotantoa.

★ Syötän korvikkeen hitaasti, rintaruokintaa edistävällä hitaasti virtaavalla tutilla varustetulla tuttipullolla, yleensä ainakin kahdessa osassa. Imetän aina ennen korviketta, melkein aina sen jälkeen, ja usein myös välissä.

★ Aluks mulla tippui paino hurjaa tahtia, mutta sitten aloin syödä reilusti enemmän, laskin kaloreita varmistaakseni että syön enemmän kuin kulutukseni verran, ja sain painonlaskun aisoihin. Syön kasviksia ja vitamiinivalmisteita ja pidän huolen että makrot (rasvat, proteiinit ja hiilarit) on hyvällä mallilla ja kaikkia tulee tarpeeksi.

★ Herättelen vauvaa imetyksen aikana, että imetys olis mahdollisimman tehokasta. Imetän ihan vähintään 20-30 minuuttia kerrallaan, yleensä imetykseen menee 40-50 minuuttia, ja imetän suurimman osan ajasta ainakin kerran kahdessa tunnissa.

★ Yritän säännöstellä korvikkeen määrää, ja vaikka välillä tekis mieli antaa isompi satsi, annan aina vähän vähemmän kun mitä tiedän pojan pystyvän syömään, että ei täyttäisi vatsaansa pelkällä korvikkeella vaan heräisi taas imetykselle jonkin ajan kuluttua.

★ Oon jopa alkanut syömään kaurapuuroa melkein joka päivä, kun useampi äiti neuvoi kaurapuuron auttavan lisäämään maidon määrää!

Että joo. Kyllä tässä on yritetty ja paljon. :( Ensimmäinen viikko kotona oli todella ikävä kun Leo heräili jatkuvasti kamalan nälkäisenä ja itki yötä myöden, ja yleensä kerran yössä annoin Leolle pienen määrän korviketta että saatais vähän nukuttua... Oli oikeasti kamalan suuri helpotus kun lastenpolin lääkäri vihdoinkin sanoi, että kyllä tässä nyt on selkeesti kyseessä maidon riittämättömyys ja että "saan" alkaa antaa korviketta niin paljon kuin vauva vaan sitä syö.

Mua oikeasti harmittaa tosi paljon se, että en pysty täysimettään. Tykkään imetyksestä ja haluaisin tietenkin antaa lapselleni sitä luonnollisinta mahdollista ruokaa. Keinot vaan alkaa olla aika vähissä...

Arvostan tosi paljon sitä, että neuvolassa ollaan imetysmyönteisiä, koska jotkut äidit eivät välttämättä tiedä imetyksestä kauhean paljoa, ja tarvivat apua että imetys saadaan sujumaan. Monella varmasti on alkuvaikeuksia ja maidon riittämättömyyttä, joka sitten oikeanlaisella neuvolan ohjeistuksella menee ohi, ja äiti voi täysimettää. Tykkään siitä, että heti ensimmäisenä ei olla tyrkyttämässä tuttipulloa ja korviketölkkiä käteen.

Mutta arvostaisin myös sitä, että neuvolassa oltaisiin ymmärtäväisempiä myös korvikkeen käyttöä kohtaan. Omassa neuvolassa tosin ikäviä fiiliksiä on aiheuttanut vain yksi neuvolantäti, toinen jonka luona olen käynyt on ollut valtavan ymmärtäväinen ja ihana asian suhteen - johtuen kenties siitä, että kyseisellä neuvolantädillä on oma lapsi, jolla myös alkuun paino laski, ja hän joutui antamaan lapselle korviketta imetyksen lisänä. (Hänen kohdallaan imetys lakkasi pian kokonaan, kun vauva ei enää rintaa huolinutkaan.)

Tämä toinen neuvolantäti on kyllä mukava ja kaikkea, mutta kommentoi tosiaan aina siihen malliin, että siitä korvikkeesta pitäis päästä eroon. Tulee epävarma fiilis enkä edes viitsinyt tällä kertaa mainita paljonko meillä oikeasti menee korviketta (n. 500-600ml päivässä, mikä Leon painosta laskettuna on n. 2/3 tai jopa 3/4 maidontarpeesta), enkä muutenkaan halunnut puhua asiasta paljoa.

Harmittaa kamalasti, että vaikka kaikkeni olen yrittänyt niin tuntuu silti usein, että joudun jotenkin puolustelemaan korvikkeen käyttöä. Oma perheeni on valtavan ymmärtäväinen ja ovat sitä mieltä, että tärkeintä on että vauva kasvaa ja itse en stressaa asiasta liikaa. Ulkopuolisille ja tälle yhdelle neuvolantädille puhuessa tulee kuitenkin aina sellainen fiilis, että joudun kauheasti selittelemään että miksi annan korviketta ja aina mainitsemaan että tämä on ihan lääkärin käskystä ja kaikkeni oon yrittänyt saadakseni imetyksen onnistumaan.

Asiasta on ollut jonkinlainen huono omatunto alusta asti, ja vasta ihan viimeaikoina olen alkanut antaa itselleni anteeksi ja oppinut olemaan stressaamatta asiasta niin paljoa. Ollaan Leon kanssa löydetty suht hyvä tasapaino korvikkeen ja imetyksen välillä, Leo kasvaa hurjaa vauhtia ja olemme molemmat tyytyväisiä.

Äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle, mutta on ihanaa että myös korvike on keksitty ja sitä voi käyttää sillon kun imetys ei syystä tai toisesta onnistu. Oon kiitollinen korvikkeelle, koska Leon terveys on kuitenkin kaikista tärkeintä, ja olis pelottavaa jos Leon paino vaan laskis tai ei nousisi riittävästi kun maito ei riitä.


No, tulipas pitkä teksti! Aihe on herättänyt todella paljon ajatuksia ja tuntemuksia, ja voi olla että jatkossakin tulee kirjoiteltua juttua imetyksestä ja korvikkeen käytöstä. Laitetaan sen kunniaksi tähän yksi tuttipullokuva eilisillalta :)

Kasvuspurtti

Pojalla oli tiistaina taas neuvola-aika, ja paino oli jo 3800g, siis vain 10g vajaat syntymäpainosta. Takaisin syntymäpainoon pääsyssä kesti hieman normaalia pidempään, mutta vihdoinkin päästiin sinne asti!

Tähän asti poika on syönyt korviketta tosi paljon imetyksen lisäksi, mutta nyt vihdoinkin on määrät hieman vähentyneet. Taisi olla joku melkein viikon mittainen kasvuspurtti. Ihan hyvä vaan, sai poika vähän lihaa luiden ympärille. Kaikki kyselee, että onko pojalla tullut painoa lisää kun on posket niin pyöreän näköiset. :)

Meillä on sujunut kaiken kaikkiaan tosi hyvin nyt kun on otettu korvike käyttöön. Poika nukkuu säännöllisemmin ja paremmin, ja hereillä ollessaan on paremmalla tuulella. Edelleen kuitenkin haluan luopua korvikkeesta ajan kanssa, joten toivotaan että oma kroppani tajuaa vihjeen kun imetän edelleen hyvin usein. En anna enää korviketta ennen kuin pojalla menee hermot, en siis läheskään joka ruokailun jälkeen.

Viime yö oli ensimmäinen yö jolloin poika ei tarvinut korviketta ollenkaan, pärjättiin omillamme. Olin ihan yllättynyt aamulla kun tajusin että yö oli jo ohi. Tuntui oikein saavutukselta. :) Toivottavasti jatkuu samaan malliin!

Kylvyn jälkeen :)

Edistystä

Noniin, käytiin tänään neuvolassa punnituksella, ja pojan paino oli 2 päivän takaisesta noussut huikeat 125 grammaa. :) Tais siis ottaa kunnon kasvuspurtin nyt, kun saa ruokaa niin paljon kuin napa vetää. Terveydenhoitajakin naureskeli, että normaalisti tulee n. 100 grammaa viikossa.

Mutta hyvä juttu että pojan paino lähti nousemaan, eikä kyseessä ollut mikään sen vakavampi syy kuin maidon riittämättömyys.

Otin ihan asiakseni syödä itsekin enemmän, ja synnytyksen jälkeen jatkunut painonlaskuputki stoppasi vihdoinkin ja tänään vaaka näytti +100gr. Paino on laskenut kaikkineen n. 10kg, ja laitokselle jäi siitä vain alle 5kg, eli siis muuten vaan paino laskenut reilut 5 kiloa.. Raskauskiloja jäljellä enää kolmisen kiloa.

Sikäli kyllä kivaa että eipähän ole hankala päästä entisiin mittoihin, mutta en usko tuon rajun painonlaskun ainakaan auttaneen maidontuotannon kanssa. Olen kuitenkin syönyt ainakin sen 1800-2000 kaloria jatkuvasti kotosalla, että ei tässä mitään nälkäkuuria ole pidelty.. Mutta koitetaan nyt sitten syödä vielä enemmän, jos se vaikka auttaisi maidontuotannon kanssa. :)

Ai joo, itse jouduin muuten antibioottikuurille kohtutulehduksen takia. En kärsi mistään muusta kuin kovista vatsakivuista, mutta lääkäri totesi kohtutulehdukseksi. Kannattaa siis mennä lääkärikäynnille jos tulee kummallisia vatsakipuja, vaikka ei olisikaan kuumetta tai muita oireita!

Aamuöinen ruokailusessio.

Lisää pojan punnailua

Kävin eilen neuvolassa omien vatsakipujeni takia, käynti oli sovittu neuvolantädin kanssa toissapäivänä kotikäynnin yhteydessä. Tarkoitus oli punnita poika vasta tänään torstaina, mutta päätettiinkin sitten punnita poika jo siinä samalla mun käyntini yhteydessä, kun kerta molemmat siellä jo olimme.

Punnituksesta kävikin sitten ilmi, että pojan paino oli laskenut taas 5 grammaa edellisestä päivästä, vaikka poika oli juuri ruokaillutkin. Neuvolantäti antoi käteen lähetteen lastenpolille, ja lähdimme sinne päivystykseen saman tien.

Lastenpolilla tarkistettiin pojan bilirubiini-arvot, sillä neuvolassa ei oikein osattu sanoa, onko poika keltainen vai johtuuko se vain ihonväristä. Korkeat bilirubiini-arvot ilmeisesti voivat aiheuttaa myös painonlaskua vauvassa. Lääkäri oli sitä mieltä ettei poika kovin keltaiselta näytä, mutta arvot tarkistettiin kuitenkin.

Aikaa sairaalassa menikin sitten 2-3 tuntia, sillä odottelimme paikan päällä tuloksien kuulemista. Samalla juttelin hoitajan ja lääkärin kanssa paljon siitä, miten imetys on meillä sujunut, ja jo siinä vaiheessa arvelivat, että saattaa olla että mulla ei yksinkertaisesti maito riitä ja siksi pojan paino on laskenut. Lisäksi poika on kovasti laiska imemään, nukahtaa rinnalla melkein heti, mikä ei ainakaan auta kroppaani lisäämään maidontuotantoa.

Loppujen lopuksi saimme kuulla, että pojan bilirubiini-arvot ovat aavistuksen korkealla, mutta eivät läheskään niin korkealla että siitä olisi haittaa tai tarvittaisiin jonkinlaista hoitoa. Lopullinen tuomio oli siis se, että poika ei yksinkertaisesti saa riittävästi syödäkseen, ja hoidoksi käskettiin antaa pojalle korviketta jokaisen ruokailun jälkeen.

Näin on siis tehty. Poika on ensin rinnalla niin kauan kun omat ja pojan hermot riittävät, eli lähinnä niin kauan kun imetys on aktiivista eikä jätkä simahda heti rinnalle päästyään. Herättelen poikaa aina muutamaan otteeseen ruokailujen aikana, mutta loppujen lopuksi se menee aina siihen, että imeminen on pelkkää pientä näykkimistä samalla kun poika vetää sikeitä. Tässä vaiheessa herätellään poika vielä kerran ja otetaan tuttipullo esiin, josta tuo sitten vetääkin suurella innolla 30-50 milliä vastiketta. Sitä siis menee aika paljon vaikka olisin juuri imettänyt; joko maitoa todellakin tulee hyvin vähän, tai poitsu sitten tykkää syödä tosi paljon. :)

Huomenna on taas uusi punnitus, ja jos huomiseen mennessä paino ei ole lähtenyt nousuun, aletaan etsiä muita syitä painonlaskuun. Poika on kyllä syönyt nyt niin paljon tänään, että uskon painon lähtevän tällä nousemaan. Poika on myös nukkunut paremmin ja säännöllisemmin, ja on hereillä ollessaan valppaampi ja hyväntuulisempi, mikä myös kertonee siitä, että aiemmin ruoka ei tosiaan ole riittänyt. Ei sillä, että poika missään vaiheessa olisi tuntunut kamalaa nälkää näkevän, mutta oli hieman itkuisempi ja heräili useammin.

Äsken tätini sylissä, lievästi sanottuna
tyytyväisen näkösenä, kun on molemmilta
puolilta imetetty ja vielä annettu 50ml korviketta. :)

Ensimmäinen tarkastus

Noniin, meillä kävi juuri äsken neuvolatätsä kylässä, ensimmäinen synnytyksen jälkeinen kosketus neuvolaan. Tästä lähin mennään ihan neuvolaan paikan päälle käymään, mutta tämä ensimmäinen oli tosiaan kotikäynti, kuten kai neuvoloilla yleensäkin on Suomessa tapana. (Japanissa ei muuten ole mitään neuvolasysteemiä, vaan Japanissa asuessani kävin raskausajan tarkastuksissa yksityisellä klinikalla. En tiedä tarkkaan miten kunnalliset hommat siellä hoituu, mutta yksityiset menee myös valtion vakuutuksen piikkiin, eli käynnit olivat lähes ilmaisia.)

Neuvolantädillä oli vaaka mukana, ja vaaka näytti pojan painoksi 3470 grammaa, mikä on 65 grammaa vähemmän kuin viikko sitten sairaalasta lähtiessämme. Painoa olisi pitänyt tämän viikon aikana tulla n. 100 grammaa lisää. Menemme ylihuomenna torstaina neuvolaan uusintapunnitukselle, josta sitten nähdään, onko pojan paino tällä hetkellä nousussa vai laskussa. Jos on nousussa niin paino on vaan käynyt alempana mutta lähtenyt nousuun, ja kaikki on kunnossa. Jos taas paino on laskenut lisää tämän kahden päivän aikana, niin pitää alkaa antaa pojalle korviketta, että saadaan paino nousuun.

Korvikkeen antaminen on mulle jokseenkin kova paikka, kun aina olen ollut sitä mieltä että sitten kun lapsia tulee, niin haluan täysimettää ja niin pitkään kuin mahdollista. Alusta asti ei kuitenkaan ole mennyt suunnitelmien mukaan imetys, sillä jouduin jäämään sairaalaan osastolle yhdeksi lisäpäiväksi kun maito ei lähtenyt kunnolla nousemaan. Jouduin antamaan sairaalassa pojalle lisämaitoa muutaman kerran, kun poitsu oli tissillä monta tuntia ja silti vaan itki ja hamuili nälissään, eikä suostunut nukkumaan.

Kotiutumisen jälkeenkin olen joutunut antamaan korviketta silloin tällöin, kun imetyssessiot venyvät moneen tuntiin ja silti ei tunnu riittävän, poika on huonotuulinen ja itkeskelee. Olen kuitenkin koittanut rajoittaa korvikkeen antamista vain yhteen kertaan päivässä, joskus selvitty ilmankin, sillä pelkään, että poika tottuu tuttipullon helppouteen eikä enää huoli rintaa. Tietysti myös maidontuotannon kannalta on parasta vaan imettää niin paljon kuin mahdollista, vaikka se sitten tarkoittaisi sitä, että joudun parkkeeraamaan  itseni tuntikausiksi sohvannurkkaan vauva toisessa ja kirja toisessa käsipuolessa.

Oikealla asennoitumisella nuo monen tunnin sessiotkaan eivät ole saaneet hermoraunioksi, vaikka melko kahlittuna onkin joutunut olemaan, mutta jos maito ei ala riittää niin ei auta muu kuin ottaa korvike jokapäiväiseen käyttöön.

En kuitenkaan ole vielä erityisen huolestunut pojan painon laskusta, katsellaan millainen tuomio tulee torstaina. Siihen asti imetellään sinnikkäästi ja turvaudutaan korvikkeeseen vasta sitten kun maidon vähyys alkaa häiritä pojan unia, äidin unilla nyt ei niin väliä tässä vaiheessa, kyseessä kun on todennäköisesti vain alkuvaikeudet. :)

Eiköhän se tästä ala sujua, ainakin toivon mukaan.

Poitsu on nukkuessaankin aina kulmat kurtussa.