No nyt se tapahtui...

Tänään aamulla heräsin tömähdykseen ja kovaan itkuun. Leo oli kiivennyt pinnasängystä ja tipahtanut lattialle. Jotenkin arvasin että näin tulis ennemmin tai myöhemmin käymään, kun Leo on niin kova liikkumaan. :( Lisäksi tuota Leon pinnasänkyä ei saa ihan yhtä alas kuin muita pinnasänkyjä, sen pohja on siis ehkä 10cm korkeammalla kuin normaalin pinnasängyn.

Onneksi tästä kerrasta kuitenkin selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja muutaman minuutin päästä Leo jo leikki ja naureskeli iloisena. Jos Leo olis itkenyt hysteerisenä niin olisin soittanut johonkin ja kysynyt neuvoa, mutta Leo rauhoittui yllättävänkin pian. Takaraivossa on kuhmu mutta mitään muita merkkejä putoamisesta ei näy. Kuulostaa ehkä kamalalta, mutta vauhtia hidasti varmaan se, että Leo osui matkalla mun sängyn (pehmeään) reunaan. Pinnasänky oli ihan sängyn vieressä, harmittaa että ei tällä kertaa sängyssä kiinni niin kuin yleensä. :(

Nyt pelottaa tietysti, että Leo alkaa useamminkin kiipeillä pinnasängystä. En haluais ostaa uutta pinnasänkyä, mutta jos Leo ei ala pysyä aloillaan niin ei oikein oo vaihtoehtoja, ellei joku tuttu sitten keksi miten pohjaa sais alennettua vielä.

5-10min sisällä Leo oli jo näin hyväntuulinen

Oli kyllä kamala herätä siihen että Leo olikin lattialla itkemässä eikä pinnasängyssä turvassa! Onko teillä muilla vauvat päässeet kiipeämään pinnasängystä pois?

Salahammas ja shoppailua

Huomasin pari päivää sitten ihan sattumalta, että Leolle on tullut alaetuhampaiden viereen yksi hammas, vasemmalle puolelle. Olin niin keskittynyt yläetuhampaiden tarkkailuun, että en hoksannut katsoa alas ollenkaan. :) Yläetuhampaat on jo melkein läpi, näkyvät ihan valkoisina, ei varmaan mee montaa päivää enää että tulevat kokonaan läpi. Sitten Leolla onkin jo 7 hammasta. Aika hurjaa. Niin se vaan kasvaa ja kehittyy! ♥

Eilen käytiin vähän shoppailemassa, ja uskomatonta kyllä, löysin jopa itselleni vaatteita enkä ostanut Leolle mitään! En voi sietää tämän kevään naisten muotia, suurin osa tuntuu olevan malliltaan sellasta ylisuurta pyöreällä kauluksella. Mulla ei oo KOSKAAN ollut vaikeuksia ostaa itselleni sopivia kivoja vaatteita, mutta nyt oon käynyt monen monta nettikauppaa läpi, enkä oo löytänyt tasan yhtään mitään kivaa. H&M, Lindex, KappAhl, jopa Ginatricot, Ellos ja Esprit on tullut käytyä läpi monta kertaa, ja kaikkialla on yhtä tylsiä, mitäänsanomattomia vaatteita. Sellaisia että jonkun toisen tyyliin ne varmasti sopis ja näyttäis tosi hyvältä, mutta mun päällä ne olis vaan platkuja. Värit ja mallit ei oo yhtään mun makuun eikä tyyliin sopivia.

Mutta eilen tosiaan löysin Lindexiltä edes jotain kivaa, samoin Citymarketista löytyi kivat alekengät 15 euron hintaan (alunperin 49,90e).

Neule 19,90e, housut 19,90e, kaulakoru 7,50e (?), kengät 15e

Oon iloinen, että vihdoinkin löysin hyvät saappaat matalalla korolla! Melkein kaikissa mun kengissä on korot, ja ainoat ruskeat saappaat jossa ei ole korkoja on jo niin kulahtaneet ettei niitä voi pitkään enää käyttää, lisäks niistä menee vesi läpi heti eli keväällä surkeat, ja kesällä taas liian kuumat kun on hieman vuorta, toisin kuin näissä uusissa.

Eikä mitkään noista ostamistani vaatteista edes olleet hirmu kalliita. Oli tosi kiva löytää uusi asukokonaisuus, kun mulla on niin kamalan vähän kivoja vaatteita tällä hetkellä. Ennen oli enemmän, mutta jotenkin mystisesti mulla on kadonnut tosi monta kivaa vaatekappaletta - varmaan siksi että osa piti jättää Suomeen kun muutin Japaniin, ja vielä osa piti jättää Japaniin kun muutin takaisin Suomeen. Lisäks mulla on paljon kivoja hameita ja housuja, jotka ei yksinkertaisesti mee päälle tällä hetkellä... Nyt on tosin lähtenyt 3kg painoa, eli ehkä mä joskus vielä niihin mahdun!

Uudet vaatteet vanhaan vyöhön ja mun lempikevättakkiin yhdistettynä! Harmittaa kun tuo takki alkaa jo pikkuhiljaa hajota liitoksistaan, se on ihana mutta en tiedä kuinka kauan se vielä menee käytössä. Tämän kevään kyllä ainakin, sillä päällisin puolin se on vielä ihan siisti. Takkin on japanilaisen Liz Lisa -merkin takki. Liz Lisa on aivan ihana merkki, mutta toistaiseksi tää on ainoa Liz Lisan tuote mitä omistan.

Leo pääsi shoppailureissulla ihka ensimmäistä kertaa kärryihin istumaan, ja vaikka ensin hämmästytti niin hetken päästä se oli jo ihan innoissaan :) Kaikkia vaatteita yms. piti hiplata ohimennen, ja ympäristöä katseltiin ihastellen.

Jossain vaiheessa Leo oli mun sylissä ja eräs vanhempi nainen tuli kysäisemään Leon kengänkokoa :D Hän luuli Leoo 10-11kk ikäiseksi ja oli kuulemma mietiskellyt minkä kokoiset kengät ostaisi 1-vuotiaalle lapsenlapselleen. Paljastin että Leo on vasta 7kk vanha enkä edes tiedä Leon kengännumeroa ;) Ei oo ollut tarvetta vielä!

Välillä Leo pureskeli mun laukun sankaa (siskon pipo päässä)...

Ja välillä taas mun lompakkoa. :)

Loppuvaiheessa Leo alkoi olla aika väsynyt, ja annoin kärryissä käteen toisen kupeista jotka aioin ostaa koiralle. Itku tulikin heti siinä vaiheessa kun kuppi laitettiin kassalle, mutta Leo tyyntyi heti kun sai kupin takaisin käteen... kunnes oli aika laittaa Leo taas turvaistuimeen ja sisko joutui ottaan kupin hetkeks pois että sai kädet turvavöihin, siitä tulikin kova parku taas. :D

Leo ei oo koskaan ennen itkenyt siitä ettei saa pitää jotain kädessänsä, mutta taisi tosissaan olla jo niin väsynyt pikku raukka.

Kuppi pysyi visusti leikeissä mukana koko autoreissun.

Kotiin päästyämme syötin nopeasti vähän sosetta ja vein saman tien nukkumaan, ja Leo nukahtikin tosi pian.

Ja vielä pari kuvaa tältä päivää...

Isovanhemmat osti Leolle konttauskypärän, ja haukkukaa vaan ylisuojelevaks, mutta ihan mielelläni laitoin sen Leon päähän. Leo on vasta 7kk, mutta nyt jo nousee seisomaan kaikkea mahdollista vasten, ja - uskokaa tai älkää - on jo kolme kertaa noussut kävelytuolia vasten ja kävellyt sen kanssa.

Kolmas kerta tapahtuikin juuri äsken. Leo hääräs lattialla kirjojen kanssa, joten istahdin hetkeks tähän koneelle jatkaan tätä kirjoitusta, kunnes yhtäkkiä Leon huutelevan hieman pelokkaana... samalla kun käveli eteenpäin tuon kävelytuolin kanssa! Huh.

Pitää varmaan ostaa sille sellainen kävelykärry, josta saa vauhtia hidastettua, kun tuo kävelytuoli menee alta niin vauhdilla että askelet on todella epävarmoja! Polvillaan Leo tosin kävelee sitä vasten oikein hyvin :D Mutta ihan jaloillaan kävely on tosiaan hankalaa tuon kanssa, mutta jatkuvasti se sitä yrittää.

Mun mielestä on ihan täysin hölynpölyä, että konttauskypärä jotenkin hidastais vauvan kehitystä. Ei kaatumisen tarvi sattua että siitä oppii jotain; Leo ainakin säikähtää kaatuessaan ja saattaa itkeä vaikka ottaisin kopin, ja lisäksi kaatuessa joutuu taas kauas niistä ihanista esineistä mitä on pöytien päällä ja muilla pinnoilla, eli ylös on taas yritettävä ja tasapainoa kehitettävä että voi kurkotella kaukosäätimiä ja kaikkea muuta ihanaa :)

Tarkoitus ei siis oo suinkaan suojella Leoo kaikilta mahdollisilta elämän kolhuilta nyt ja vastaisuudessa ;) Mutta mun mielestä ei oo mitään pahaa estää kipua joka on estettävissä.

Sitäpaitsi, toisten lapset on rauhallisempia ja nousee seisaalleen vasta kun on hyvä keskivartalon lihasten hallinta, toisten lapset taas on tämmösiä että on pakko nousta ylös ylös ylös vaikkei osaa vielä edes istua kunnolla. :P Eli toisilla on vähemmän tarvetta ja toisilla enemmän tarvetta tuollaisiin pehmusteisiin. :)

Onko teillä käytetty konttauskypärää, vai oletko kokenut sen turhaksi oman laps(i)esi kohdalla?

Salama!

Tein toissailtana vihdoinkin päätöksen ostaa lisäsalama kameraan, koska viimeaikoina kuvausintoa on riittänyt tosi paljon, mutta valoa ei. Ulkona on jatkuvasti pilvistä, päivät on lyhyitä, ja kattolampun valo ei riitä kuvaamiseen.

Tänään salama sitten saapui, ja otin jonkin verran kuvia kokeeksi. Seuraavat esimerkkikuvat on kaikki täysin muokkaamattomia, jotta näkisitte parhaiten miten tuo pelkkä salama jo vaikuttaa. :)

Ilman salamaa

Salaman kanssa (tarkennus tosin on käsivarressa, sori :D)

Ilman salamaa

Salaman kanssa

Pakko sanoa, että oon kyllä äärimmäisen tyytyväinen ostokseen. :) Salama tosin ei oo automaattiominaisuuksiltaan mikään huippu, eli manuaaliasetuksilla tulee paljon parempaa jälkeä. Näistä kuvista ilman salamaa otetut on puoliautomaatilla, salamalla otetut manuaalilla kuvattuja.

Salama on suunnattu mun pään ylitse takaviistoon, jolloin valo heijastuu katosta ja seinästä. Suoraan katosta heijastellessa valo tuli mun mielestä vähän liian ylhäältä ja aiheutti tylsiä varjoja naamalle, mutta onneks tuon salaman saa käännettyä myös taaksepäin. :)

Suoraan kohteeseen suunnattua salamaa en edes suostu käyttämään, siksi siis halusin lisäsalaman enkä ikinä käytä kameran omaa salamaa!

Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin tuo ostamani salama tällainen:

Nissin Di622 Mark II

kuva verkkokauppa.com

Tilasin salaman Verkkokaupasta, täältä (linkin salama on Canonille sopiva, mutta näitä saa myös ainakin Nikonille ja Sonylle sopivina). Hintaa oli 129,90e + postikulut, eli lisäsalamaksi sieltä edullisimmasta päästä. Ei ehkä mikään markkinoiden paras, mutta suosittu edullinen salama joka ajaa asiansa ainakin harrastelijakuvauksessa. :)


Nyt alkaa olla mun kuvausvälineistö aika hyvällä mallilla. Pitkän putken haluan vielä jossain välissä, mutta se saa odottaa, ainakin kunnes löydän haluamani putken käytettynä hyvään hintaan. 


Mutta nyt mun on pakko siivota. Leo on nukkumassa ja ahdistaa kun kämpässä on sekaista!

Hyppykiikku

Hyppykiikku on taas näitä mielipiteitä jakavia tarvikkeita. Toiset vannoo hyppykiikun nimeen, toiset kauhistelee kun ihmiset pilaa lapsensa moisilla epäergonomisilla vempeleillä.

No, sen enempää ergonomiaan tai muuhun kantaa ottamatta, voin sanoa että tää on kyllä yks parhaista yksinhuoltajan arjen helpottajista. :) Leo rakastaa hyppykiikkua, ja hyppisi siinä vaikka koko päivän... Mutta en tietenkään niin pitkää aikaa anna olla, vaan yleensä esimerkiksi sillä välin kun mä ripustan tai laskostan pyykkiä tässä olohuoneessa. Veikkaan, että korkeintaan päivässä yhteensä korkeintaan puolisen tuntia Leo on tuossa ollut, eikä edes joka päivä. :)

Hyppykiikut ja kävelytuolit ja bumbot ja niin edelleen, näistä kaikista on paljon vääntöä ja kääntöä netin keskustelupalstoilla. En kuitenkaan vielä kertaakaan ole törmännyt pitäviin todisteisiin siitä, että oikein käytettynä (siis lyhyitä aikoja kerrallaan, silloin tällöin) mikään näistä olisi lapselle vaarallinen. Tuskinpa niitä olis myynnissäkään, jos pienetkin ajat olisivat haitallisia. Tai no, mistäs sen tietää.

Onko kenenkään lapselle tullut jotain ongelmia esim. kävelyn tai muun kanssa kävelytuolin, hyppykiikun tai muun vastaavan seurauksena?

Minkälaisia keinoja te käytätte saadaksenne vauvan viihtymään sillä välin kun teette itse jotain muuta?

Leo 4 viikkoa ♥

Tänään lauantaina tuli pojalla täyteen 4 viikkoa :) Ihan uskomattoman nopeesti on kulunut aika synnytyksen jälkeen! Raskauden viimeiset 4 viikkoa sen sijaan oli ihan hirmuisen hitaita, oli niin tylsää ja odotteli vaan että millon tulis ees jotain tuntemuksia...

Leon kasvot on muuttuneet tosi paljon tässä 4 viikon aikana, ja ilmeitä on alkanut tulla paljon lisää. Tänään kylvyssä poika hymyili tosi leveästi monta kertaa, vaikka muuten ei vielä hymyile kamalasti :) En tiedä sitten oliko hymy oikeasti ilosta johtuvaa vai oliko joku muu tuntemus mikä kylvyssä sai suupielet korviin :D Mutta tuo kyllä viihtyy kylvyssä tosi hyvin, eli saattoi olla jo ihan ilosta hymyilyä. Veikkaan, että kylpyhommista tulee ihan mielipuuhaa isompana, kun nytkin poitsu köllii kylvyssä niin mielellään.

Poskiin on myös tullut pyöreyttä ja kaksoisleuka on varsin komea tätä nykyä :D Huomaa myös, että käsivarrella kanniskellessa jätkä alkaa olla jo aika paljon painavampi kuin sillon alkuun ~3,5-kiloisena. Saa nähdä kuinka paljon on tullut painoa lisää, maanantaina eli 20.8. on seuraava neuvola. Edellinen neuvola oli 7.8., jolloin Leo painoi 3800g. :)

Kylvynraikas ihmettelijä :) Kuvassa näkyy vähäsen miten tänään kylvyssä jostain syystä Leolla alkoi iho lähteä ihan sellasena kerroksena tuosta otsalta hiuksien etukohdalta ja kulmakarvojen kohdalta ja ympäriltä. Suorastaan säikähdin ensin, mutta vaikutti olevan ihan vaan vanhaa ihoa mitä nyt sitten lähtikin kerralla kunnolla lämpimässä vedessä. Ei näyttänyt ihottumalta ennen eikä jälkeen kylvyn, eikä punoittanut eikä vaikuttanut kipeältäkään, niin en sitten suuremmin siitä huolestunut.

Isoveljeni perheineen (tyttöystävä + 6v poika + kohta 3v tyttö + 10kk tyttö) tulivat viikonlopuksi ja toivat mukanaan mm. ihanan newbien "matkapussin" Leolle. Tykkään newbie-merkkisistä vaatteista hirmu paljon, ovat niin suloisia ja kivan värisiä ja kaikki bodyt yms. mitä oon kaupasta katsellut on olleet luomupuuvillaa.

Matkapussukka pääsikin heti käyttöön, kun Leo heräs syömään joskus 21 aikaan illalla, ja istuttiin juuri isoveljen ja tyttöystävän kanssa kuistilla. Nappasin Leon tuohon pussukkaan ja imetin siinä kuistilla istuessa :) Oli tosi viileetä, jotain 15 astetta lämmintä, niin ei tarjennut ilman lämmintä vaatetta ottaa poitsua ulos.

Sitterissä äiskän lempiasu päällä :) Toi sininen väri on sellanen aika violetti pikemminkin kuin ihan sininen, ja tuo pöllö tossa edessä vaan on ihan paras. Tämä kuva on otettu eilen ennen kuin lähdettiin kummitätini kanssa shoppailemaan vauvanvaatteita. Kummitätini ostikin Leolle oikein ison kasan ihania vaatteita, joista voiskin koittaa ottaa kuvaa huomenna ja laittaa tänne.

Mutta ei tässä sen enempää - huomenna voisin kirjoitella jonkinlaisen "Leo 1kk osaa jo..." -tyylisen jutun, jollaisia olen joissakin vauvablogeissa nähnyt.

Nyt menen iltapalalle kun Leo vihdoinkin nukahti omaan koppaansa :)

Sitterissä hengailua ja juttua 3,5 ensimmäisen elinviikon kehityksestä

Oon alkanut laittaan Leoo sitteriin aina sillon tällön pieniksi ajoiksi. Kyseessähän on veljen perheeltä saatu halpissitteri joka ei varmaan oo mikään ergonomisin vaihtoehto noin pienelle, joten sitterissä vietetyt ajat on hyvin lyhyitä.

Leo nyt ei muutenkaan viihdy siinä pidempään kuin 5-10 minuuttia kerrallaan sillon tällön. Tuo on sellainen mammanpoika, ettei se viihdy sitterissä eikä lattialla eikä oikein missään muualla kuin äiskän sylissä. :) Vaan eipä se tässä iässä haittaa, kyllä sitä itsenäisyyttä ja itsekseen olemista ehtii harjoitella sitten kun poitsu on vähän isompi. Kyllä muakin ahdistas olla yksin kylmällä lattialla (no okei, on siinä aina jotain lämmintä alla tietysti..) jos on ensin ollu sellaset 10 kuukautta äidin masussa!

Tuohon sitterin kuuluu tollanen lelusysteemi josta puuttu sopivasti yks lelu, niin sain siihen sairaalassa saadun Libero-kassin mukana tulleen lelun tyrkättyä kans. Se tuntuu olevan Leon lemppari niistä, poika tuijottelee sitä kovasti.

Pää pysyy jopa melko suorassa jo sitterissä ollessa :) Tuo sitteri on vähän kehno kun se on vähän liian syvä vielä Leolle, mutta laitoin pyllyn alle taitellun sideharson ja vielä yhden vaipan, niin sain pojan enemmän makuuasentoon.

On se jännä seurata miten tuo poika kehittyy, vähän kerrallaan. Askelet on vielä pieniä, mutta siitä se lähtee. Leo on nyt saanut vähän voimia niskaansa ja nostelee ja kääntelee päätään mahalla ollessaan. Pitkään on myös viihtynyt paremmin selällään kuin kyljellään, nukutan edelleen aina kyljellään niin kuin sairaalassa neuvottiin mutta jätkä kääntyy aina selälleen nukkumaan. Viime yönä yhdessä välissä kun herättiin syömään niin Leo oli kääntynyt kyljeltään mahalleen, tosin siinä varmasti auttoi se, että minä makoilin vieressä ja vedin sängyn notkolle, eli siihen alamäkeen oli helppo kierähtää mahalleen :)

Eilen sain myös nähdä ihka ensimmäisen kunnon hymyn :) Leo on hymyillyt jo pari viikkoa etenkin unissaan, mutta yleensä hymyt on olleet sellaisia vinoja hymyjä. Eilen ensimmäistä kertaa tuo onnistui saamaan molemmat suupielet ylös samaan aikaan oikein leveään hymyyn. :D

Vielä hymyily ei kyllä juurikaan tapahdu reaktiona mihinkään, vaan hymyt tulee ihan satunnaisesti.

Ääntään Leo on myös alkanut käyttää eri tavoilla, enää ei ole pelkkää itkemistä ja ähkimistä mitä sieltä äänihuulilta lähtee, vaan poika ihan jokelteleekin välillä.

Leo myös viihtyy hereillä pidempiä aikoja kuin aiemmin, eli enää ei ole ihan vaan nukkumista kaiket päivät.

Kasvonpiirteet muuttuu myös koko ajan, juuri tänään sekä pojan isotäti että isomummu erikseen mainitsivat että Leo on alkanut näyttää enemmän isältään. Mielenkiintoista nähdä, kuinka japanilaisen näkönen pojasta tulee, vai tuleeko enemmän suomalaisen näköinen :)

Leon silmät on muuten alkaneet muuttua ruskeiksi pikkuhiljaa. Aluksi ne oli ihan tummanharmaat, ei siis edes siniset vaan ihan "värittömät" jännät, mutta nyt on alkanut muodostua ruskehtavia alueita iiriksiin. Oon tihrustanut pojan silmiä jatkuvasti ja toivonut että niistä tulisi ne ruskeat. :D Mun suvussa kellään ei ole ruskeita silmiä, mutta pojan isä on tyypillinen japanilainen eli mustat hiukset ja tummanruskeat silmät. Leo on alkanut myös kohdistamaan silmiään hieman paremmin, ei mene enää ihan niin kieroon koko ajan.

Kaikenlaista pientä kehittymistä on siis tapahtunut tässä 3,5 viikon aikana. Lauantaina Leolla tulee täyteen 1kk. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti verrattuna raskauden viime viikkoihin, jotka tuntui matelevan ihan uskomattoman hitaasti.

Nautin tästä pikkuvauvaiästä täysin rinnoin, mutta odotan kyllä myös innolla sitä, että Leo alkaa ymmärtää ympärillä tapahtuvista asioista hieman enemmän ja alkaa leikkiä ja reagoida ympäristöönsä hieman enemmän.

Päätin muuten mennä tällä viikolla ostamaan jonkinlaisen kalenteri-päivyrisysteemin, johon kirjaan näitä kehitysaskeleita, ensimmäisiä hymyjä ja neuvolatuloksia sun muita. Vauvakirja meiltä löytyykin, mutta haluan ihan sellaisen perus päivyrin mihin voi päivämäärän kohdalle laittaa muutaman sanan muistiin. Ja toimiipa sitten muistuttamassa myös neuvola-ajoista ja sovituista tapaamisista ja sen sellaisista. Toivottavasti tuon lähikaupungin kirjakaupoista löytyy joku kiva.

Jos olisin rikas niin tilaisin Erin Condredin päivyrin. ♥ Vaikka toisaalta - 50 dollarin hinta nyt ei kovin päätä huimaava ole jos ottaa heinäkuu 2012 - joulukuu 2013 -mallisen ja siihen tosiaan pistää muistiin kaikenlaista pientä tosta pojasta, sellaista mikä muuten helposti unohtuisi vuosien saatossa.