31.1.2013

Konttaamisen harjoittelua :)

Jäi eilen laittamatta nää kuvat, kun migreeni pahenikin taas iltaa myöten. Menin kuitenkin ilman särkylääkettä nukkumaan siinä toivossa, että selviäisin lääkkeettä, mutta se oli huono idea. Leon herätessä kolmen aikaan syömään päänsärky oli kamala, ja oli pakko ottaa lääke että sain uudelleen unta! Leon syöttämisen jälkeen nukahtamisessa kesti paljon normaalia pidempään kun päänsärky häiritsi. Aamuun mennessä oli kuitenkin onneks paljon parempi olo ja tänään on ollut vaan sellaista pientä jomotusta, mutta ei mitään kummempaa.

Raskausaikana mulla ei ollut melkein mitään kipuja, joita normaalisti on (nivelkivut, selkäkivut ja päänsärky). Nyt ne on taas tulleet takaisin, nivelkivut oikein koston kera. Tylsää! Mikähän raskaudessa sai tuollaisen vaikutuksen aikaan!?

Mutta niin, sitä konttausta! Leo alkoi 2-3 päivää sitten yhtäkkiä heti aamusta punnertaa itseään kokonaan ilmaan, niin että varpaat ja kädet vaan osui lattiaan. Sitten saman päivän aikana Leo hoksas konttausasennon. Nyt Leo ei lattialla muuta teekkään kuin "punnertaa" ja menee konttausasentoon. :) Tänään Leo ihan selvästi yritti jo ottaa ensimmäisiä konttausaskelia jaloilla, mutta koordinaatio on vielä aika hukassa. Lässähtää vaan mahalleen. :D

Tässä kuvia siltä päivältä kun Leo hoksas ensimmäistä kertaa, että mahan voi nostaa kokonaan irti maasta (ja ennen kuin kukaan kauhistuu kun Leo on vaippasillaan "kylmällä laminaatilla" niin meillä on lattialämmitys! :D)

Jos joku ihmettelee tuota olkapään punaista jälkeä, niin se on tuberkuloosirokotteesta!





Saa nähdä, kauanko kestää että Leo hoksaa kunnolla konttaamisen taidon, ja jääkö ryömiminen kokonaan välistä :) Kaikki aina sanoo että "joo oo ilonen vaan ettei se liiku vielä!" ja "mä toivoin että vauva olis odottanu ainakin 9-10kk ikäiseks!" ja kaikkea mahdollista... mutta mä kyllä odotan oikeasti tosi innolla että Leo lähtee liikkeelle. :) Ei mua haittaa juurikaan että sitten pitää vahtia vähän enemmän. Pitää vaan nyt tosiaan pikimmiten tehdä viimeiset jutut että kämppä on turvallinen (muutaman laatikon ja kaapin uudelleenjärjestelyä niin että alimpana on vaan turvallisia juttuja, ei sen kummempaa).

Tässä kuvia seuraavalta päivältä:







Tänään Leo meni jo paljon enemmän tohon viimeisen kuvan asentoon ja koitti tosiaan ottaa askelia, nopeasti siis hoksannut homman nimen :)

Tänään en jaksanut ottaa kunnon kameralla kuvia mutta tässä yks InstaGram-kuva tältä päivää:


Kuinka kauan teillä on kestänyt konttaamisasennosta konttaamiseen? Minkä ikäisenä teidän vauvat on kontanneet?

30.1.2013

6kk neuvola

Leo täytti 1,5 viikkoa sitten 6kk, ja tänään oli neuvolakäynti. :) Edellisestä käynnistä oli aikaa tasan kuukausi, joten siinä ajassa tulleet nuo pituuden ja painon muutokset.

Neuvolan jälkeen mummulassa kyläreissulla
Paino: 9380g (+930g)
Pituus: 70cm (+2cm)
Päänymp.: 46,8cm (+2,1cm*)

"Kiinteät ruuat maistuvat. Kääntyilee, hieman jo pääsee eteenpäin. Suojaheijasteet eteen +."

* Päänympärys on mitattu viimeksi 11.12., eli tuo +2,1cm on tullut noin 1kk ja 3 viikon aikana.

Leo alkoi itkeä aivan hillittömästi neuvolantädin nähtyään. Kahdella edellisellä kerralla kyseinen täti on pistänyt piikillä (31.12. 5kk rokotukset + 22.1. flunssarokote), ja näytti olevan Leolla hyvin muistissa. Myös flunssarokotetta ennen Leo alkoi itkeä jo neuvolantädin nähdessään! Muista ihmisistä Leo ei koskaan ala itkeä, eli ei ollut edes vierastusta. Raukalla valui kyynelet silmistä ihan solkenaan ja itku oli selvää pelkoitkua, jollaista en ollutkaan ennen edes kuullut Leolta.

Meidän neuvolantäti on kuitenkin tosi kiva ja sellainen erittäin rauhallinen sekä liikkeiltään että puheeltaan, joten kyllä se Leon pelko meni onneksi hetken päästä pois. Pitelin Leoo sylissä ja neuvolantäti kirjoitteli sillä välin juttuja tietokoneelle ja antoi Leon rauhoittua ennen kuin edes yritettiin mitään mittailuja. :)

Painoa ja pituutta tulee tosiaan melko erinomaisella tahdilla, vaikka viimeaikoina oonkin ollut vähän huolestunut siitä, että Leo on vähentänyt korvikkeen juontia tosi paljon sen jälkeen kun alkoi syödä kiinteitä. Siitä tuo neuvolantädin kommentti onkin, kun kerroin että Leo ei suunnilleen muuta tekiskään kun söis kiinteitä ruokia päivät pitkät. Neuvolantäti sanoi että pikkuhiljaa voin siirtyä tarjoamaan kiinteitä ennen korviketta, mikä yllätti mut koska tähän asti oon antanut aina korviketta ennen kiinteitä ja kuvitellut että niin pitää tehdä aina 1-vuotiaaksi asti, koska yhdysvalloissa tunnutaan olevan kovin tarkkoja että homma tehdään juuri näin päin! Teen siis kaiken googlaamisen yms. aina englanniksi, ja saan tietoni pääasiassa amerikkalaisilta sivuilta, ja juttelen paljon amerikkalaisten kanssa näistä jutuista netissä, joten en ollut tietoinen tästä Suomen neuvoloiden kannasta.

Aion kuitenkin toki tehdä Suomen suositusten mukaan, enkä enää turhaan huolestu korvikkeen määrän vähenemisestä. :) Tietysti korvike pysyy edelleen Leon pääasiallisena juomana ja kyllä sitä edelleen menee n. 500-800ml päivässä (ennen kiinteitä 1200-1500ml..), mutta niin.

Mittailujen jälkeen siirryttiin leikkimatolle, jossa Leo esittelikin hienosti kääntymistaitojaan ja yritti myös kovasti kontata, mikä on juuri toissapäivänä alkanut ihan uusi juttu. Konttausyrityksistä laitan kohta kuvia uudessa postauksessa. Leo ei kotona oo tähän mennessä päässyt eteenpäin kuin vahingossa (taaksepäin sitäkin enemmän), mutta neuvolassa pääsi etenemään leikkimatolla pienen matkan ja sai käteensä tavoittelemansa lelun! :) Neuvolantäti sanoi, että ihan on sen näköinen että ei kauaa kestä kunnes hoksaa liikkumisen taidon.

Suojaheijaste eteen tuli hyvin esille, sivuillekin tuli hieman - ei ihan joka kerta, mutta selvästi ovat alkaneet kehittyä, eli ei todennäköisesti kestä kauaa että Leo oppii istumaan kunnolla. Nyt Leo osaa istua jalkoihinsa nojaten pitkiäkin aikoja, samoin esim. sohvalla istuu täysin ongelmitta, mutta keikkaa välillä sivuille tai taakse. Sivuille keikkaaminen on kyllä viimeaikoina muodostunut jännäksi "oho, meinaan kaatua, meenpäs tästä suoraan jalan yli mahalleni" -liikesarjaksi. :D Olen toki aina Leon takana silloin ja otan vähän kiinni vyötäröltä, mutta hienosti se kyllä sujahtaa siitä jalan yli mahalleen.


Neuvolassa Leo ei suostunut lainkaan meneen selältä mahalleen, mikä oli huvittavaa, koska kotona Leo ei pysy selällään ollenkaan ja vaipanvaihto alkaa olla todella haasteellista. :D

Neuvolantäti kysyi myös siitä, osaako Leo vaihtaa lelua kädestä toiseen, mutta mä en ainakaan oo huomannut, vaikka oon sitä koittanut bongata kun 5kk neuvolassa neuvolantäti kysyi samaa. Kummallakin kädellä viedään kyllä kaikki mahdollinen suuhun, mutta tosiaan kädestä toiseen -liikettä en vielä ole onnistunut näkemään. Ei se kyllä mitään haittaa ettei sitä vielä olekaan tapahtunut, mutta mainitsin nyt kun sekin tuli puheeksi. :) Etten aina kirjoittele blogiin vaan niitä juttuja mitä Leo jo osaa, vaan niitäkin mitä Leo ei osaa!

Leikkimattoilun jälkeen puhuttiin kodin turvallisuudesta ja siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon kun vauva lähtee liikkeelle. Ihan perusjuttuja, mutta mua ei haitannut yhtään käydä niitä läpi. Sain myös tuollaisen MLL:n lehtisen aiheesta, sekä sellaisen listan asioista, joita kannattaa kotona tarkistaa. Melkein kaikki listan jutut toteutuu täällä ihan senkin ansiosta että muutin tänne Leon ollessa 3kk ja oon sisustanut ja suunnitellut kaiken sen mukaan, että täällä olis lapsiystävällistä, mutta aion vielä varmistella ja muuttaa paria juttua. Yksinhuoltajana etenkin on hankala seurata joka ikistä pientä liikettä, joten mieluummin sovellan kotia kuin vahdin haukkana joka sekunti. :)

Sen jälkeen katsottiin vielä aika 8kk lääkärineuvolalle (21.3., Leo on silloin tasan 8kk!) ja 10kk neuvolalle ja hammastarkastukselle (16.5.). Ilmeisesti tuo 10kk neuvola + hammastarkastus tapahtuu niin, että n. 5 perheen ~10kk ikäiset lapsoset tulee samaan aikaan kuuntelemaan hammashoitajan juttuja, ja sitten jokainen vauva tarkistetaan erikseen ja punnitaan ja mitataan vielä päälle neuvolantädin toimesta. Leolla onkin jo 4 hammasta, saa nähdä montako niitä on 10kk neuvolassa. :)

Neuvolan jälkeen mentiin käymään mun äidin luona, ja voi että mikä keli tuolla oli. Kauhea myrsky! Meiltä on tosi lyhyt matka äidin luokse, mutta puolessa välissä alkoi melkein kaduttaa ja mietin että olis pitänyt jättää väliin. Kotiin tullessa oli kauheet kinokset lunta joka puolella, mutta sentään päästiin vaunujen kanssa kotiin asti. Leolla jäi toiset päikkärit väliin kokonaan, joten se nukahti kotimatkalla klo 17.30 aikaan jo vaunuihin, ja vaunuista siirsin suoraan pinnasänkyyn. Leo heräs vähäsen kun otin ulkovaatteita pois, mutta nukahti heti uudestaan kun pääsi omaan sänkyyn. Joskus seitsemän aikaan heräs vielä ja epäilin että on varmaan nälkä kun jäi iltapullo välistä, joten annoin korviketta, ja sen myötä Leo nukahtikin taas uudestaan eikä oo enää heräillyt. :)

Tulipas taas pitkä sepustus, mutta tykkään kirjoittaa näistä neuvolakäynneistä tarkasti siks että sitten itse on kiva lukea myöhemmin ja siks, että neuvolakäyntejä tunnutaan googleteltavan aika paljon, joten vähän sitäkin ajatellen kirjoittelen yksityiskohtaisesti!

Mutta nyt mun aamulla alkanut migreeni alkaa palailla joten otan hieman taukoa koneesta, ja palaan myöhemmin laittamaan niitä konttauskuvia! Onneks mulla ei liity migreeniin enää nykyään mitään hillittömän kamalaa päänsärkyä, mutta pahoinvointi on sitäkin voimakkaampaa, aamulla jouduin jättään itkuhälyttimet kotiin kun en löytänyt lähetintä enkä pystynyt kumarteleen tai muuten etsimään sitä kun meinas tulla aamupala ylös...

28.1.2013

Haussa lastenrattaat

Nyt käännyn teidän puoleen, sillä monella muulla on asiasta varmasti paljon enemmän kokemusta ja tietämystä kuin mulla.

Mulla on ollut tähän asti Leolla käytössä Haberkornin yhdistelmävaunut, jotka on kyllä ajaneet asiansa ja toimineet, eikä varsinaisesti mitään valitettavaa ole.

Haluaisin nyt kuitenkin ensi kevään tai kesän paikkeilla hommata lastenrattaat, jotka olis yhdistelmävaunuja pienemmät ja kätevämmät. 

Vaatimuksina olisi, että rattaat menevät kasassa pieneen tilaan, sillä nykyiset vaunut ei mahdu moniinkaan takaronkkeihin ilman renkaiden irrottamista. Muutenkin rattaat saisivat olla sellaiset kätevän kokoiset, mulla kun ei ole autoa joten kuljetaan paljon kävellen ja bussilla. Rattaissa pitäis myös olla iso tavarakori, koska käydään yleensä kävellen kaupassa, ja mulla on tapana ostaa noin viikon ruuat kerralla.
Bonusta jos rattaat näyttävät kivalta :) Budjetista en osaa vielä sanoa, mutta elän yleensä niin säästeliäästi, että edes näin äitiyslomaillessa säästäminen ei oo ongelma, joten jos jotkut todella hyvät löytyy niin oon valmis maksamaan enemmänkin.

Ehdotuksia, kokemuksia? Mitä ei ainakaan kannata ostaa? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon rattaita ostaessa?

25.1.2013

Salama!

Tein toissailtana vihdoinkin päätöksen ostaa lisäsalama kameraan, koska viimeaikoina kuvausintoa on riittänyt tosi paljon, mutta valoa ei. Ulkona on jatkuvasti pilvistä, päivät on lyhyitä, ja kattolampun valo ei riitä kuvaamiseen.

Tänään salama sitten saapui, ja otin jonkin verran kuvia kokeeksi. Seuraavat esimerkkikuvat on kaikki täysin muokkaamattomia, jotta näkisitte parhaiten miten tuo pelkkä salama jo vaikuttaa. :)

Ilman salamaa
Salaman kanssa (tarkennus tosin on käsivarressa, sori :D)
Ilman salamaa

Salaman kanssa
Pakko sanoa, että oon kyllä äärimmäisen tyytyväinen ostokseen. :) Salama tosin ei oo automaattiominaisuuksiltaan mikään huippu, eli manuaaliasetuksilla tulee paljon parempaa jälkeä. Näistä kuvista ilman salamaa otetut on puoliautomaatilla, salamalla otetut manuaalilla kuvattuja.

Salama on suunnattu mun pään ylitse takaviistoon, jolloin valo heijastuu katosta ja seinästä. Suoraan katosta heijastellessa valo tuli mun mielestä vähän liian ylhäältä ja aiheutti tylsiä varjoja naamalle, mutta onneks tuon salaman saa käännettyä myös taaksepäin. :)

Suoraan kohteeseen suunnattua salamaa en edes suostu käyttämään, siksi siis halusin lisäsalaman enkä ikinä käytä kameran omaa salamaa!

Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin tuo ostamani salama tällainen:

Nissin Di622 Mark II

kuva verkkokauppa.com
Tilasin salaman Verkkokaupasta, täältä (linkin salama on Canonille sopiva, mutta näitä saa myös ainakin Nikonille ja Sonylle sopivina). Hintaa oli 129,90e + postikulut, eli lisäsalamaksi sieltä edullisimmasta päästä. Ei ehkä mikään markkinoiden paras, mutta suosittu edullinen salama joka ajaa asiansa ainakin harrastelijakuvauksessa. :)


Nyt alkaa olla mun kuvausvälineistö aika hyvällä mallilla. Pitkän putken haluan vielä jossain välissä, mutta se saa odottaa, ainakin kunnes löydän haluamani putken käytettynä hyvään hintaan. 


Mutta nyt mun on pakko siivota. Leo on nukkumassa ja ahdistaa kun kämpässä on sekaista!

24.1.2013

6kk studiokuvia



Tälläisiä tuli Leon 6kk kuvista :) Valitsin noista itselleni kaks sellaiseen samettikansioon, se kuului peruspaketin hintaan. Tilaan kyllä varmaan muistakin vielä. :) Ne mitkä valitsin on alemman kuvan toisiks alimmaisen rivin toinen kuva (DSC_0958.JPG) ja ylemmän kuvan alimman rivin neljäs kuva (DSC_0986.JPG, tulee rajattuna silleen ettei pöytää näy ihan noin paljoa).

Kivoja kuvia tuli mun mielestä. :) Sukat tosin rutussa joissain noista tuolikuvista... :D Leo ei oo vielä kovin vakaa istumaan niin mä seisoin ihan tossa vieressä, juuri ja juuri kuvan ulkopuolella, ottamassa kiinni jos Leo valuu eteenpäin. Ja niin se kyllä valuikin usein, ja sitten aina kun nostin sitä korjatakseni asentoa niin se vaan koitti pomppia tossa tuolilla :D Hyppykiikku on aiheuttanut vakavan riippuvuuden...

Mitäs mieltä te ootte? Mitkä on parhaita? :) Skanneri on surkea ja vedokset on lopullisia kuvia huonolaatuisempia, mutta onneks lopullisista kuvista tulee oikein hyvälaatuiset sitten. :D

23.1.2013

Leon uusia vaatteita

Kuvailin tänään vähän vaatteita, joita oon ostanut Leolle viimeaikoina nettikauppojen alennusmyynneistä. Melkein kaikki on niin isoja ettei voi vielä käyttää, mutta parhaimmillaan alennus oli -70%, joten sain edullisesti lämmintä vaatetta esim. ensi syksylle. :) Osa menee varmasti myös keväällä tai kylmempinä kesäpäivinä.

86cm takki POMP de LUX

80cm & 86cm slipoverit  POMP de LUX

80cm toppaliivi  POMP de LUX

Sama toppaliivi takaa

50cm pipo POMP de LUX, tämä oli edellisen postauksen kuvissa jo päässä :) 

POMP de LUXin vaatteissa on söpöjä yksityiskohtia :)

80cm takki, Nelly

Kolme 80cm ja yksi 74cm neulepaita, H&M 

80cm farkut ja töppöset joiden kokoa en muista, H&M
 Jaahas, nyt meidän vieraat saapui, eli en kirjoittele enempää! Leo nukkuu muuten vieläkin, kello jo kohta 17:30, taitaa mennä yöunet paljon myöhemmäks tänään kuin se normaali 18-18.30...!

Kävelyllä


Lähdettiin tänään äitini kanssa kävelylle, ja käytiin samalla kaupassa moikkaamassa pikkusiskoani, joka oli siellä TET-harjoittelussa. Äiti myös osti mulle kukkamultaa ja Leolle muutaman hedelmä- ja marjasoseen. Ajattelin kasvattaa avokadoa siemenestä, siksi siis kukkamultaa. :D Saa nähdä miten käy! Nyt pistän sen vaan ihan pieneen ruukkuun itämään, mutta lähiaikoina meen ostaan isomman ruukun, johon avokado saa muuttaa asustaan.





Kävellessä oli suurimman osan ajasta tosi hyvä keli, noin 10 astetta pakkasta mutta aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Oli kivaa kävellä auringonpaisteessa, vaikka mulla ei ookkaan oikein sopivia talviulkoiluvaatteita. Ensi talveksi pitää ostaa, pitää varmaan vilkuilla jos keväällä/kesällä sais edulliseen hintaan jotain.



Leo taisteli ensin kovasti unta vastaan, mutta nukahti lopulta. Päikkärit jäi silti vain noin puolen tunnin mittaisiksi, kun Leo heräs meidän talon hississä. Yritin saada uudestaan nukahtamaan, mutta se meni vaan taisteluks niin annoin olla. Nyt kello on kolme ja Leo on toisilla päikkäreillä, toivon mukaan nää kestää vähän pidempään, ettei ilta mee ihan ränäämiseks.

Leolla tuli tänään vihdoinkin hammas ulos ikenestä, yläetuhampaiden sivulle. Yläetuhampaiden sivuilla olevat kaksi hammasta on jo pitkään olleet tosi lähellä puhkeamista, ja siinä varmaan osasyy viimeaikaisille öisille kiukutteluille. Nyt odotellaan vielä, että toinen niistä tulisi läpi, niin ehkä sitten helpottaa. Leo kuolaa kuin mikäkin bulldogin sukulainen tällä hetkellä.

Sain eilen nukuttua paremmin kuin pitkään aikaan, mutta oon silti ollut aika väsynyt tänään. Toivottavasti yöllinen trendi jatkuu ja saan jatkossakin nukuttua paremmin, niin ehkä tää väsymys hellittäis jossain välissä.

Nyt koitan saada tätä kämppää jonkinlaiseen järjestykseen kun Leo vielä nukkuu. :)

22.1.2013

Flunssarokote ja muita kuulumisia

Matkalla mummun luokse

Leo sai tänään sen flunssarokotteen. Ei siitä välttämättä tälle flunssakaudelle ole enää hyötyä, mutta otettiinpa se kuitenkin. Leo alkoi tällä kertaa itkeä jo neuvolatädin nähdessään... eli taitaa muistaa kun 5kk neuvolassakin samainen täti pisti piikillä! Leo meinaan naureskeli vaan edelliselle neuvolatädille viime viikolla kun mä itse kävin ottamassa rokotteen, ja tänään ennen rokotetta Leo myös naureskeli ventovieraille naisille neuvolan odotusaulassa.

Pistäessä tuli myös pieni itku, mutta se meni kyllä heti ohi. :) Jos Leo järkyttyis rokotteista aina kamalasti, niin en varmaan olis vaivautunut edes ottamaan tuota enää näin myöhään, mutta Leolla menee rokoteharmitukset kyllä todella nopeasti ohi.

Neuvolaan meidät vei äitini, ja neuvolan jälkeen hän toi meidät takaisin tähän meille, mutta lähdettiin kuitenkin Leon kanssa saman tien vaunujen kera äitini luokse. Äidin mies tarvitsi autoa töihin 11-22 emmekä olis siis päässeet äidin luota pois jos oltais menty autokyydillä, joten mentiin vaunuilla - ei tästä ole kuin n. 8-10min kävelymatka. :)

Oltiinkin siellä sitten koko päivä, melkein Leon nukkumaanmenoaikaan asti. Leolle ei ole tullut taaskaan mitään oireita rokotteesta, vaikka kävinkin kyllä varmuuden vuoksi ostamassa lisää Leolle sopivaa Panadolia, kun vanhat olivat päässeet loppumaan. Voihan se olla, että vielä nyt yön aikana nousee kuumetta tai muuta.

Leo sai äidin luona maistaa kiiviä, ja tuntui tykkäävän siitä :) Sen jälkeen Leo söi vielä avokadoa. Leo aina syö avokadoa irvistellen, mutta mielellään... mikähän siinäkin on. :D Ehkä se koostumus saa irvistelemään, mutta maku on hyvä. :D

50mm objektiivi + 13mm jatke

Jokin aika sitten tilasin POMP de LUXin talvivaraston loppuunmyynnistä muutaman ihanan vaatteen Leolle, ja paketti saapui vihdoinkin tänään. En saanut vielä otettua kunnollisia kuvia kun oli jo pimeätä, mutta ehkä huomenna onnistaa paremmin. Vaatteet on kyllä valitettavasti Leolle liian isoja, sillä kaikki 74cm koot oli jo menneet. Ostin siis 80-86cm kokoisia. Eipä sen väliä, lapset kasvaa jatkuvasti mutta harvemmin pienentyvät, eli on kannattavampaa ostaa liian isoja kuin liian pieniä, jos juuri nyt sopivaa kokoa ei ole saatavilla. :D

Kissa lähti karkuun ennen kuin sain lähempää kuvaa!

Meillä on tänään paljon sotkuisempaa kuin normaalisti, mutta voi että miten mua taas väsyttää. Taidan suosiolla jättää siivoamiset myöhemmälle, ei täällä kukaan käy arvostelemassa kuitenkaan. En ymmärrä mistä tämä viimeaikainen ihan kamala väsymys tulee. En oo Leon syntymän jälkeen missään vaiheessa ollut mitenkään yliväsynyt; toki on ollut väsyneempiä päiviä, mutta yleisesti ottaen oon täysin välttänyt sen jatkuvan väsymyksen, josta kaikki muut pienten vauvojen vanhemmat tuntuu kärsivän. Nyt tuntuu, että uni ei millään riitä, ja aamuisin on niin tuskallista nousta ylös sängystä. Väsymys ei myöskään hellitä missään vaiheessa päivää, vaan oon aamusta iltaan ihan poikki...

Ei auta muu kuin yrittää mennä ihan reilusti aikaisemmin nukkumaan kuin normaalisti, ja pysyä visusti siellä sängyssä vaikka tuntuisi ettei uni tulekaan. En keksi muutakaan keinoa! Toivotaan että jossain vaiheessa hellittää...

Näillä puheilla meenkin nyt suihkun kautta nukkumaan. Olis ehkä pitänyt lämmittää sauna, jos se olis auttanut rentoutumaan ja nukahtamaan paremmin, mutta ei tässä enää viitsi alkaa lämmittelemään kun kello on jo kymmenen. Kuuma suihku saa riittää!

Hyvää yötä!

21.1.2013

Blogin uudistamista

Noniin, sain vihdoinkin blogin nimen vaihdettua. Oon suunnitellut sitä vaikka kuinka pitkään. Ulkoasukin muuttui samalla aika paljon! Blogin URL on vielä sama kuin ennen, mutta senkin vaihdan jossain vaiheessa. Antaa nyt hetken olla vielä tuo vanha, jos jollain on vaikka kirjanmerkeissä (toiveajattelua!), niin osaa sitten etsiä googlen kautta kun linkki ei enää toimikaan. :D

Mietin blogin nimeä tosi pitkään... Halusin sen olevan suomenkielinen koska blogikin on suomeksi, ja halusin sen olevan kuvaava ja ytimekäs. Mieleenpainuvuus olisi myös plussaa, mutta siinä en tainnut onnistua, paitsi jos joku on tosi hyvä muistaan nimiä. ;) Lyhyt, kuvaava ja suomenkielinen se kyllä on. :D Mielessä pyöri monia muitakin vaihtoehtoja, mutta niistä suurin osa olis liittynyt lähinnä Leoon ja/tai äitiyteen, mutta halusin neutraalimman nimen että voin kirjotella tänne omiakin juttuja jos siltä tuntuu, ha.

No mutta. Blogin nimi on ehkä simppeli, mutta ulkoasuun oon aika tyytyväinen pitkästä aikaa! :) Huomenna pitää yrittää ottaa musta ja Leosta uus yhteiskuva sivupalkkiin.

Ei tässä muuta. Taidan mennä nukkumaan vaikka kello on vasta vähän jälkeen kymmenen, kun väsyttää niin tuhottoman paljon!

Aurinkoa ei ole näkynyt niin moneen kuukauteen, että pitää syöksyä ottaan kuvia heti kun vähänkin näkyy!

Hyvää yötä! :)

Vastaukset kysymyksiin

Nyt saatte vihdoinkin vastaukset kysymyksiin, joita esititte täällä! Vastasin jokaiseen kysymykseen, mikään ei siis ollut liian henkilökohtainen tms. Joitain kysymyksiä oli tuplat, joten vilkaise muitakin kysymyksiä jos näyttää siltä että en ole vastannut juuri sinun kysymykseesi. 


Minkä ikäinen olet, entä miehesi? 
Oon 25-vuotias, syntynyt vuonna 1987. Mies on 34-vuotias, syntynyt vuonna 1978. Eli 9 vuotta mua vanhempi. :)

Oletteko seurustelleet kuinka pitkään?
3 vuotta ja vähän päälle, jos tämä erillään asuttu aikakin lasketaan mukaan.

Näettekö usein?
Nähtiin ennen melko usein, jos siis ottaa huomioon sen että välimatkaa oli n. 8000 kilometriä. Joskus meni joitain kuukausiakin välissä ettei nähty, mutta joskus nähtiin kerran kuukaudessa. "Lähipareista" varmaan kuulostaa pitkiltä ajoilta, mutta tiesimme jo alusta asti että asia tulisi olemaan näin, ja hyväksyimme sen. Lähettelimme päivittäin sähköposteja toistemme kännyköihin ja puhuimme monta tuntia päivässä Skypessä. :)

Miksi asutte eri paikassa, käykö miehesi töissä vai miksi ette muuta samaan asuntoon?
Asuimme yhdessä miehen luona Japanissa viime vuonna vajaat puoli vuotta, mutta tulin tosiaan Suomeen synnyttämään. Päädyin jäämään tänne siksi, että meillä on ollut monenlaisia ongelmia parisuhteessa, emmekä ole vielä päättäneet, jatkammeko yhdessä vai erikseen.

Missä tapasitte ensimmäisen kerran?
Netissä tutustuimme, 2kk sisällä siitä Y jo tuli Suomeen kolmen viikon reissulle. :)

Seurusteletteko vai oletteko kihloissa vai?
Naimisissa ollaan!

Millaisena näet teidän tulevaisuuden?
En tiedä vielä. Tällä hetkellä uskon, että jos voisimme vaan unohtaa kaiken menneen ja aloittaa uudestaan alusta, meistä tulis loistava pari. Mies on samaa mieltä. Mutta niitä menneitä juttuja on niin vaikea unohtaa. Kumpikaan ei siis ole pettänyt tai mitään, ollaan vaan molemmat ollu muuten vaan hölmöjä.

Mitä harrastat? 
Rakastan neulomista, mutta kärsin myös päivittäin nivelkivuista, joiden takia en pysty tekemään juuri mitään tuollaista käsilläni. Kaikki pikkutarkkuutta ja esim. kantovoimaa vaativat jutut saa heti kipeäksi. En tällä hetkellä tee siis oikein mitään sellaista. :(

Aiemmin harrastin säännöllisesti liikuntaa, nyt olen laiskistunut kun on niin kylmä ja mukamas niin hankala pukea Leo ja itseni lämpimästi ja lähteä ovesta ulos. Se toivottavasti muuttuu viimeistään kevään myötä. :)

Luen myös paljon kirjoja. Viime vuonna luin 50 kirjaa, tälle vuodelle tavoite on 30 kun en enää ehdi lukea ihan yhtä paljon kuin ennen.

Millainen puhelin sulla on? 
iPhone 4S. Paras puhelin mun käyttötarkoituksiin. :)

Onko sulla sisaruksia?
On, kolmekin. 27-vuotias isoveli, 23-vuotias pikkuveli, ja 13-vuotias pikkusisko.

Minkälainen luonne Leolla on? :------)
Iloinen ja kaiken kaikkiaan aika helppo :) Leo harvemmin itkee, väsyneenäkin yleensä vaan vähän kitisee tai "laulaa" surullisesti. :D Nälkä ja kipu saa itkemään, mutta nekin laantuu heti kun pahin menee ohi. Rokotteistakaan ei oo koskaan paljoa itkenyt. Hyvä esimerkki on myös se, kun Leolla oli melkein 40 astetta kuumetta vähän alle 3kk ikäisenä, ja oltiin yöllä kahden aikaan päivystyksessä, mutta Leo vaan hymyili ja jutteli hoitajille ja lääkärille. :)

Oletko kokenut raskaaksi hoitaa Leoo yksin?
En yleensä. Kyllä joskus on raskasta, etenkin jos on omat unet jäänyt vähälle, mutta Leo on onneksi todellakin helppo tapaus. Leo myös nukkuu paljon, yleensä menee klo 18 aikaan nukkumaan, joten saan rentoutua iltaisin.

Haluisitko lisää lapsia?
Haluaisin jos asiat selviytyis mun ja miehen välillä. En osaa kuvitella hommaavani lapsia kenenkään muun kanssa tulevaisuudessa, mutta aika näyttää. Nyt keskityn siihen mitä mulla jo on, eli Leoon. :)

Miltä tuntui viettää Japanissa melkein koko raskausaika ja miten ihmiset siellä suhtautuivat siihen?:)
Ei kukaan suhtautunut oikein mitenkään :) Toki moni katseli vatsaa mutta niin ne katseli Suomessakin kun loppuraskaudesta olin täällä. Tykkäsin olla Japanissa ja äitiysklinikka jossa kävin oli ihana, mutta osittain oli helpotus synnyttää Suomessa. Sainpahan kiroilla omalla äidinkielelläni.

Minkälainen teidän tilanne on nyt, kun jäitkin suomeen, onko pysyvä ratkaisu?
Sanotaan näin, että ratkaisu on toistaiseksi voimassaoleva. :D Kumpikaan meistä ei osaa sanoa just nyt että mitä tehdään, joten päätimme yhdessä että emme kiirehdi asian kanssa emmekä tee "väkisin" päätöstä. Katsellaan, aika näyttää.

Onko miehesi nähnyt Leoa koskaan, tai aikooko nähdä?
Ei ole nähnyt. En tiedä tulevasta. Syy siihen ettei mies ole nähnyt Leoo on työt (Japanissa ei voi ihan tosta noin vaan ottaa lomaa...), ja se että mies - ymmärrettävästi - pelkää kiintyvänsä Leoon kovastikin. Nytkin se aina huokailee haikeana kun kuulee Leon äänen Skypessä, eli varmasti olis rankkaa nähdä kerran ja palata taas takaisin kauas pois.

Miten hoidatte huoltajuusasiat tms? :)
Jos eroamme niin huoltajuus siirtyy kokonaisuudessaan mulle, tästä olemme yhtä mieltä. Mies on sanonut moneen kertaan asiasta puhuttaessa että on valmis tekemään mitä vain että meidän elämä Suomessa helpottuisi.

Minkä on sun lempi vuodenaika?
Nykyään se taitaa olla kesä.. ainakin Suomessa :) Japanin kesä on aivan liian kuuma. Mun mielestä parasta on sillon kun lämpötila on 20-25 astetta eikä oo sellaista tukahduttavan kosteaa.

Onko sinulla paljon ystäviä?
Ei oikeastaan. Muutama erittäin hyvä. :)

Ootko huomannu ystävien kaikkoavan lapsen myötä?
En. Päin vastoin olen jostain syystä lähentynyt paljon monenkin kaverin kanssa, joiden kanssa ei aikoihin tullut pidettyä juurikaan yhteyttä, huolimatta siitä että kenelläkään heistä ei ole omia lapsia eli siis siinä mielessä ei edes ole mitään uusia yhteisiä puheenaiheita.

Mikä olet ammatiltasi? Vai onko sinulla ammattia?
Ei ole ammattia, oon lukion käynyt. Haluaisin opiskella kääntäjäksi, mielellään japanin. :)

Mikä on sun lempiväri? Entä inhokkiväri?
Hmm... Tällä hetkellä pidän vaatteissa ja sisustuksessa eniten ruskean ja vihreän eri sävyistä. Magenta on myös yksi pitkäaikainen suosikkiväri, vaikka sitä ei sisustuksesta löydykään eikä vaatteistakaan kauheasti. :) Inhokkiväriä ei tule mieleen, pidän oikeastaan kaikista väreistä.

Mitä odotat/toivot tulevaisuudelta?
Toivon varmuutta ja vakautta, niin ihmissuhteissa kuin taloudellisestikin. Ja sitä, että sekä minä ja Leo että meidän läheisemme pysyvät kaikki terveinä.

Aiotko puhua Leolle myös japania niin, että hänestä tulisi kaksikielinen? :) 
Toistaiseksi aion puhua Leolle vain suomea, mutta sitten kun Leolla on jonkinlainen perusta suomeksi, haluaisin opettaa japaniakin. Jos menisimme Japaniin, puhuisin Leolle vain suomea, ja isä tietenkin vain japania kun ei mitään muuta osaakaan ;)

Pidätkö enemmän japanilaisesta vai suomalaisesta ruuasta?
Japanilaisesta. Japanilaiset rakastaa ruokaa todella paljon, ja japanilainen ruokakulttuuri on paljon monipuolisempi kuin suomalainen. Japanilaiset ruoka-ainekset on usein rakkaudella valmistettuja ja maistuvat paljon paremmalta kuin suomalaiset, esimerkiksi riisi ja liha. Tuottajat oikeasti panostavat laatuun, eivät siihen miten saisivat tehtyä eniten rahaa vähimmällä vaivalla. Suomalainen liha haiseekin ihan uskomattoman pahalle usein, en tiedä mitä ne oikein syöttää niille eläinraukoille täällä päin...

Mutta pakko sanoa silti että oli ihanaa tulla kesäkuussa Suomeen ja syödä taas suomalaista ruokaa. Se on kuitenkin sitä tuttua ja turvallista ;) Olin koko raskauden aikana kerännyt vaivaiset 7kg painoa (niistä vain 2 Japanissa), mutta viimeisen 4 viikon aikana Suomessa lihoinkin vielä 5 kiloa :D

Onko Leon isällä toinen perhe kotimaassa kun ette ole siellä hänen luona?
Ei ole :)

Auttaako Leon isä rahallisesti kasvattamaan Leoa?
Ei tällä hetkellä, yhteisestä sopimuksesta. Tulevaisuudesta en tiedä.

Onko sinulla täällä enää yhtään ystäviä?
Joo. :)

Oletko naimisissa?
Kyllä.

Minkalaiset häät teillä oli?
Pienimuotoiset vähän päälle 30 hengen juhlat erään keskiaikaisen linnan tiloissa. :)


Olen kuvassa jo raskaana, mutta muistaakseni menossa oli vasta viikko 13.

Miten perheesi suhtautuu Leon isään?
Erittäin hyvin. Leon isällä ja mun perheellä on aina olleet loistavat välit - huolimatta siitä, että mun perhe ei puhu japania, eikä mies puhu suomea eikä englantia. :)

Lempiruokasi
Sushi!

Ja varhaisin lapsuusmuistosi
Muistan kun äitini ja isäni tappeli kerran tosi kovaäänisesti. Olin 2 tai 3-vuotias. Äiti ja isä erosivat kun olin 3. Parempi niin. :) Muistan myös painajaisen jonka näin saman ikäisenä. Äitini kävi päivisin aikuiskoulussa, ja näin yöllä painajaista että katselin lastenhuoneen ikkunasta ulos ja horisontissa puiden takana oli tulivuori, joka purkautui. Sitten jotkut miehet toi sitä laavaa pakettiautolla meidän asuttaman kerrostalon pihaan. :D Olin kauhuissani koska äiti oli mukamas vielä koulussa ja pelkäsin ettei äiti pääse kotiin kun ne miehet lapioi laavaa pihalle. :D

Oliko Japanissa odottaville äideille samat "ruokarajoitteet" kun täällä Suomessa? Esim. merilevää ei täällä muistaakseni suositeltu usein syötäväksi, mutta entä siellä?
Ei, tuntui että Japanissa oli paljon vapaampaa ruuan suhteen. Merilevää ei siellä kielletä, on ihan yleistä että raskaana olevatkin naiset syövät mm. sushia. Itsekin söin usein sushia ja vielä useammin onigireja, joihin tulee myös merilevää.

Oliko raskausaikasi helppo?
Fyysisesti kyllä, henkisesti ei niinkään. Mutta siis fyysisesti mulla ei ollut juurikaan vaivoja, alkuvaiheessa oli pahoinvointia ja keskivaiheilla voimakasta inhoreaktiota kaikkeen mikä näytti tai haisi pilaantuneelta, ja närästys oli aika pahaa keski- ja loppupuolella. Raskausmasuni oli kovasti pieni eikä siis liikkuminenkaan ollut mitenkään hankalaa, viikon 38 loppupuolella (joskus 38+5) pyöräilin yhtenä päivänä yhteensä 20km, ja muutenkin kävin päivittäin tunnin hölkkä-/kävelylenkeillä. Nivelkivutkin olivat melkein kokonaan poissa koko raskausajan. :)

Olitko japanissa koko raskausajan? jos olit niin miten siellä toimittiin, oliko neuvoloita yms?
En kokonaan mutta yli puolet raskausajasta. Ei ollut neuvolaa, itseasiassa käydessäni Suomessa neuvolassa ihan alkuraskaudesta, neuvolantäti mainitsi että missään muussa maassa ei taida tälläistä neuvolasysteemiä edes olla :) Kävin yksityisellä äitiysklinikalla, joka oli aivan ihana luonnonmukaiseen synnytykseen rohkaiseva klinikka.

Osaatko puhua japania?
Kyllä, mies ei puhu mitään muuta kieltä, ja jo tavatessamme puhuin japania ihan sujuvasti (ei kai me muuten olis yhteen eksyttykään). Aloitin japanin opiskelun muistaakseni 7 vuotta sitten, tänä syksynä taitaa tulla 8 vuotta täyteen. Kävin yhdellä n. 50 tunnin mittaisella alkeiskurssilla, jonka jälkeen olen opiskellut ihan itsekseni.


Elämäsi rankin kokemus?
Japanista Suomeen palaaminen raskausviikolla 35+6 oli sekä elämäni rankin kokemus että helpotus kun pääsin synnyttämään Suomessa.

Kävikö sinulla raskausaikana mielessä Leon ulkonäkö (ei välttämättä äidin piirteitä, tuntemattomat ihmiset ei välttämättä tunnista äidiksi jne.)? 
Kyllä tuli mietittyä Leon ulkonäköä, mutta ennemminkin odotin innolla, sillä japanilaisten ja eurooppalaisten lapset ovat yleensä aivan mahdottoman söpöjä :D Ja söpöhän siitä tulikin. ;) Ei tullut mieleen että joku ei välttämättä tunnistaisi äidiksi. Ei haittaisi erityisemmin vaikka niin kävisi, tosin Leosta ei tullut kauhean japanilaisen näköinen :)

Pelottaako sinua koskaan Leon tulevaisuus Suomessa (mahdollisia rasistisia ihmisiä kun valitettavasti on)?
Sitäkin tulee useastikin mietittyä. Se on myös yksi syy miksi haluan opettaa Leon arvostamaan myös japanilaisia juuriaan ja olemaan niistä ylpeä. Toivon että voin kasvattaa Leosta hyvän itsetunnon omaavan pienen miehenalun, joka hyväksyy kaikki ihmiset ihonväriin, kokoon, seksuaaliseen suuntautumiseen sun muuhun katsomatta, eikä hetkahda muiden mahdollisista ikävistä kommenteista.

Toivoitko raskausaikanasi tyttöä vai poikaa?
Tyttöä itseasiassa. Olin varma että Leo on tyttö, kunnes viikolla 32 selvisi että masussa olikin poika! :) Olin yllättynyt noin sekunnin verran, sitten mahdottoman iloinen ja aloin heti ajatella miten ihanaa on saada poika. Eli siis vaikka "toivoin" tyttöä niin loppupeleissä sillä ei kyllä ollut mitään merkitystä. :D Ja nyt en osaa kuvitellakaan itseäni muun kuin tuon ihanan pienen pojan äidiksi. <3

Miten miehesi vanhemmat suhtautuivat raskausuutisiin?
Erittäin iloisesti :) Mies on kuitenkin "jo" 34-vuotias, ja oli aiemmin kymmenisen vuotta kestäneessä suhteessa, mutta Leo on miehellekin ensimmäinen lapsi. Miehellä on kaksi veljeä, nuorempi ja vanhempi, ja molemmilla on yksi lapsi, 3- ja 7-vuotiaat. Miehen perheenjäsenet ovat kovin surullisia siitä, etteivät ole päässeet näkemään Leoo muuten kuin kuvissa ja Skypessä, mutta ovat kuitenkin tosi ymmärtäväisiä meidän tilanteen suhteen.


Kiitos kaikille kysyjille, kysymykset oli kivoja ja vastaaminen hauskaa! ♥

Puolivuotias!

Leo täytti tänään 6kk! :) En voi uskoa että Leo on jo puolivuotias! Jee. <3 Odotan innolla vaan kaikkea tulevaa, enkä haikaile vastasyntynyttä aikaa. Kivaa vaan, kun Leon kanssa voi tehdä kaikenlaista paljon enemmän nyt.

Joskus tosin kaipaan sitä että saatoin mennä päiväunille Leon kanssa mihin aikaan päivästä tahansa, Leo nukahti aina mun rinnan päälle. ;)

Mutta mitään muuta en kyllä kaipaa! Ja kyllä me tänäänkin nukuttiin yhdessä päikkärit aamulla, Leo tosin vieressä eikä rinnan päällä, ei se siinä pysyiskään kovin kauaa enää. :D

6kk neuvolan vuoro on vasta 31. päivä. Huomenna tosin mennään neuvolaan käymään sen verran, että otetaan Leolle influenssarokote. Ja mä kun kuvittelin että selvittäis rokotteetta 1v neuvolaan asti kun silloin on seuraavat perusrokotteet! Mutta ei se mitään. Myös melkeinpä kaikki lähipiiristä on sen nyt ottaneet, Leon vuoksi, koska influenssaa on kuulemma ollut paljon liikkeellä (ainakin Amerikassa). Mä otin itse viime viikolla, ei muuten tuntunut miltään se, odottelin vaan että millon se pistää ja sit se olikin jo ohi. :) Kuume nousi illalla mutta muuten selvisin oireetta, kuume oli korkeahko mutta en edes tajunnut olevani kuumeessa ennen kuin mielenkiinnosta mittasin kun väsytti ja oli vähän kylmä. :D

Tänään käytiin kuitenkin valokuvastudiossa otattamassaa Leosta kuvia 6kk merkkipäivän kunniaksi. Kai se on perinteisempää ottaa 1-vuotiaana, mutta halusin Leosta "kunnon" kuvat nyt kun on vielä vauva. Vaikka ei se miltään vauvalta näyttänyt kun istui lasten rottinkituolissa farkut jalassa! :D Laitan tänne sitten niitä kuvia, kun saan itselleni. Torstaina mennään äidin kanssa katsomaan vedokset ja valitaan parhaat kuvat. :) Kuvaaja oli äitini vanha valokuvaajatuttu joka kävi meillä usein kun olin pieni, mutta en tiedä tunnistiko mua, mulla on sukunimi vaihtunut ja oonhan mä jotain 20 vuotta vanhempikin. ;) Enkä tietenkään mitään maininnu itse kun en koskaan uskallakehtaa tehdä tai sanoa mistään mitään missään. :D

Matkalla kuvattavaksi
Muuten tää päivä onkin sitten ollut aika huono. Leo on ollut ihan kamala känkkäränkkä. Nukkui kolmet hyvin lyhyet päikkärit ja välissä vaan ränäs ja kitisi. Veikkaan edelleen syypääksi niitä yläkulmahampaita, jotka on ihan todellakin viittä vaille ulkona.

Mikään ei tuntunut auttavan, joten annoin lääkettä ennen nukkumaanmenoa. Yleensä en tykkää kamalasti antaa lääkettä "varmuuden vuoksi", mutta merkit on olleet riittävän selkeät että päätin tehdä näin. Mutta se olikin kyllä sitten viimeinen lääke, pitää heti huomenna mennä ostaan lisää varastoon, etenkin jos Leolle tulee rokotuksesta oireita!

Äsken huomasin myös että Leolla on myös jotain ihottumaa suun ympärillä! Otin kuvan havainnollistaakseni asiaa..

Pahoittelut salaman käytöstä, oli niin hämärää huoneessa ;)

Ei mitään vakavan näköistä, mutta ihmetytti vähän, koska Leolla ei oo ikinä ollut minkäänlaista ihottumaa, ei siis edes vaippaihottumaa. Leolla on hirmu hyvä iho, ei kuivu vaikka Leo käy vesikylvyssä joka päivä, ihottumista ei yleensä tietoakaan.

Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen allergiaoire, nyt kun Leo syö kiinteitäkin, mutta muistelin viimepäivien ruokailuja ja Leo ei oo kyllä syönyt mitään mitä ei olis ennen syönyt. Monta päivää on saanut nyt samoja ruoka-aineita ilman uusia lisäyksiä. Mutta toisaalta - allergiat ei koskaan ilmene ensimmäisellä maistokerralla, eikä välttämättä toisella tai kolmannellakaan...

Mietin silti kuitenkin, että ehkä se johtuu vaan tämänpäiväisestä kuolaamisesta, jota on tapahtunut hieman normaalia enemmän (toinen syy miksi epäilen hampaita). Leo on myös puklaillut normaalia enemmän, tuntuu että koko ajan on puklu suupielessä. Ehkä se on siitä.

Pitää nyt kuitenkin tarkkailla Leoo yön aikana, ja kysäistä vaikka huomenna neuvolantädiltä. Päästään samalle neuvolantädille jolla meillä on Leon neuvolakäynnit aina. :)

Posken punoitus muuten johtuu siitä, että Leo makoili juuri kuvaa ennen mahallaan oman kätensä päällä. :D Vaipanvaihto on nykyään niin haastavaa, kun Leo kääntyy heti vatsalleen...

Mutta joo. Nyt alan tehdä teidän antamien kysymyksien vastauspostausta! :) Kohtapuoliin tulee siis vastaukset!

Pikapäivitys

En ookkaan nyt saanut vastailtua kysymyksiin - Leo nukkuu yleensä illat tosi hyvin ja mulla on aikaa olla koneella, mutta tänään Leo on jostain syystä herännyt itkemään vähän väliä :( Pikku raukka taitaa tehdä hampaita, en muuta syytä keksi. Leo itkeskeli päivälläkin useampaan kertaan pureskellessaan syöttötuolin reunaa, josko ikeniin sattui? Kulmahammas on viittä vailla ulkona, toivotaan että se putkahtaa sieltä pian ulos :)

Nyt mun on mentävä itsekin nukkumaan, oon koko päivän ollut ihan uskomattoman väsynyt ja nytkin kello on jo taas 00:30. Vastaan huomenna kysymyksiin, ihan varmasti! :) Anteeksi ja kiitos kaikille kysyneille! Hyvää yötä <3

Vastauksien sijaan saattekin vain söpön kuvan tänään

20.1.2013

Hyppykiikku


Hyppykiikku on taas näitä mielipiteitä jakavia tarvikkeita. Toiset vannoo hyppykiikun nimeen, toiset kauhistelee kun ihmiset pilaa lapsensa moisilla epäergonomisilla vempeleillä.

No, sen enempää ergonomiaan tai muuhun kantaa ottamatta, voin sanoa että tää on kyllä yks parhaista yksinhuoltajan arjen helpottajista. :) Leo rakastaa hyppykiikkua, ja hyppisi siinä vaikka koko päivän... Mutta en tietenkään niin pitkää aikaa anna olla, vaan yleensä esimerkiksi sillä välin kun mä ripustan tai laskostan pyykkiä tässä olohuoneessa. Veikkaan, että korkeintaan päivässä yhteensä korkeintaan puolisen tuntia Leo on tuossa ollut, eikä edes joka päivä. :)

Hyppykiikut ja kävelytuolit ja bumbot ja niin edelleen, näistä kaikista on paljon vääntöä ja kääntöä netin keskustelupalstoilla. En kuitenkaan vielä kertaakaan ole törmännyt pitäviin todisteisiin siitä, että oikein käytettynä (siis lyhyitä aikoja kerrallaan, silloin tällöin) mikään näistä olisi lapselle vaarallinen. Tuskinpa niitä olis myynnissäkään, jos pienetkin ajat olisivat haitallisia. Tai no, mistäs sen tietää.

Onko kenenkään lapselle tullut jotain ongelmia esim. kävelyn tai muun kanssa kävelytuolin, hyppykiikun tai muun vastaavan seurauksena?

Minkälaisia keinoja te käytätte saadaksenne vauvan viihtymään sillä välin kun teette itse jotain muuta?

Unettomuus

Leon syntymän jälkeen oon onnistunut pääosin nukahtaan tosi nopeesti - toki unen laatu ei oo kovin hyvää kun Leo heräilee edelleen öisin syömään, ja välillä valvotaan tuntia paria keskellä yötä kun Leo vaan riekkuu, mutta ainakin olen saanut nukahdettua nopeasti, ja yölläkin olen aina nukahtanut uudestaan heti kun Leo nukahtaa.

Jostain syystä viimeaikoina en oo saanutkaan nukuttua niin hyvin. Öisin nukahdan vielä aika hyvin syöttökertojen jälkeen, mutta nukkumaanmeno venyy usein aivan liian myöhäisiin kellonaikoihin, kun tulee vaan pyörittyä sängyssä. Tänään menin tosi väsyneenä nukkuun n. 22.45, ja tunnin päästä nousin ylös kun ei unta kuulunut.

Nukahtamisvaikeudet on aina vaivanneet mua, mutta toivoisin kovasti etteivät tulis takaisin yhtä pahoina kuin ennen. :/

Nyt kello on 00:40, ja ajattelin mennä kohta uudestaan yrittään. Onneks Leo suostuu yleensä nukkumaan ainakin yhdeksään aamuisin. :) Välillä herätään aiemmin, mutta suurimman osan ajasta yhdeksän aikaan! Aamuisin väsyttää silti aina ihan tuhottomasti, mutta Leo menee päiväunille viimeistään 2 tunnin päästä heräämisestä, ja joskus otankin nokoset Leon kanssa yhdessä sohvalla. Joskus nukutaan jopa 2 tuntia tuossa!

Ei mulla mitään kummempaa asiaa kyllä ollut, tulin muuten vaan vähän valittaan tänne. ;) Toivottavasti teillä muilla on ollut parempi ilta!

Ja jos joku haluaa vielä kysyä multa jotain, niin kommentoi kysymyspostaukseen. Vastaan niihin huomenna illalla Leon mentyä yöunille. :)

Mulla on aina välillä kaveri keittiössä kun kokkailen :)

Hyvää yötä ♥

19.1.2013

Uuden objektiivin testailua

 Sain tänään muutaman hyvän kuvan Leosta tolla uudella putkella, joten tässä niitä teillekin pällisteltäväksi :)





Leo näyttää noissa kahdessa viimeisessä paljon enemmän japanilaiselta kuin yleensä. Näistä näkee myös vähän minkä väriset silmät Leolla on, tommoset kauniin ruskeat jotka on keskeltä vaaleemmat ja reunoilta ihan tummat. :) Syntyessään Leolla oli ihan tummanharmaat silmät, ei siis häivähdystäkään siihen siniseen mitä kokonaan suomalaisilla vauvoilla usein näkee.

Ja mitä tuohon linssiin tulee, niin ai että, rakastan sitä :D Ihan täysin erilaista kuvata kuin perus kitillä, ja varsinkin muotokuvaukseen tuntuu sopivan ihan loistavasti. Tuntuma on ollut hieman hakusessa ja oon leikkinyt aukon koolla paljon tänään, tavoitteena saada kasvoista terävä mutta taustasta mahdollisimman epäterävä, joka luo omat haasteensa - varsinkin kun malli on niin liikkuvainen... Mutta eiköhän se tästä :)

18.1.2013

Nyt mullakin on se...

...nimittäin Canon EF 50mm f/1.8 II -linssi, joka tuntuu olevan suunnilleen joka toisella bloggaajalla. :) No ehkei ihan niin monella, mutta nopeasti ajateltuna tiedän että ainakin kolmella bloggaajalla joita seuraan on tuo linssi, ja veikkaan että todellisuudessa määrä on vielä suurempi!

kuva digivire.com

Ei kuitenkaan mikään ihme, että niin monella on juo tuuri linssi, sillä se on hinta-laatusuhteeltaan aivan huippuluokkaa. Linssiä ei myöskään kehu pelkät bloggaajat, vaan mulla on lähipiirissä/kavereissa 4 enemmän ja vähemmän ammattimaisesti kuvaavaa valokuvaajaa, ja heistäkin jokainen on ylistänyt kyseistä linssiä kovasti. Muutenkin linssi on saanut hyviä arvosteluita joka paikassa, ja ihan syystä.

Tilasin omani Digivire.com-sivuilta, hintaan 95e. Linssillä kesti kovin kauan tulla, sillä sain sen vasta tänään, vaikka tilasin jo joskus tammikuun ihan ensimmäisinä päivinä. Linssi kuitenkin maksaa monessa muussa paikassa jopa muutaman kympin enemmän, joten ei haittaa että toimitus vähän kestikin. :)

Harmi että sain linssin vasta niin myöhään tänään, että aurinko oli ehtinyt jo laskea, enkä siis päässyt kunnolla kokeilemaan linssiä vielä. Mutta enhän mä malttanut olla kokeilematta ihan huonevalossa, ja ai että, vaikka kuvista ei mitään hyviä tullutkaan niin tuntuma oli ihan erilainen ja tiedän jo, että tulen tuolla saamaan paljon parempia kuvia kuin tähän asti. Tähän asti käytössä on siis ollut vaan kitti (kameran mukana tullut peruslinssi).

Kylvettäjänä toimi pikkusiskoni

Valokuvauksellisesti tämä kuva ei ole mikään erikoinen, mutta Leolla oli niin mainio ilme, että laitetaan nyt kuitenkin. :D

Toivottavasti huomenna paistaa aurinko ulkona, että saadaan sisälle vähän enemmän valoa, niin pääsen kokeilemaan linssiä kunnolla. Täällä on viimeaikoina muutamana päivänä aurinko paistanutkin, mikä on tuntunut ihan oudolta kun ei oo aurinkoa juuri näkynyt moneen kuukauteen. Ensimmäistä kertaa tuli suoraa auringonvaloa tänne asuntoon sisälle asti, ja ollaan sentään asuttu täällä lokakuun lopusta asti!

Paremman valon innoittamana oon muutenkin kuvannut Leoo viime päivinä paljon enemmän kuin pitkään aikaan. Toivottavasti aurinko alkaa näyttäytyä enemmän, koska motivaatiota kuvaamiseen mulla löytyy mutta olosuhteet on olleet niin kehnot, etten oo viimeaikoina juuri kuvaillut yhtään mitään. (Seuraava hankinta on muuten lisäsalama kameraan!)

Voi että, odotan innolla kesää kun pääsen kuvaamaan Leoo ulos :) Sitten Leo osaa jo istua ja ehkä kävelläkin, joten voidaan viettää päiviä ulkona leikkien ja aina välillä kuvaillen ;) Meidän talon pihassa on pieni leikkikenttä hiekkalaatikoineen, keinuineen ja liukumäkineen, odotan niin innolla että päästään sinne Leon kanssa lämpimällä ilmalla!

Ainiin ja ihan sivuhuomiona, jos joku ei muista tai tiedä, niin kamera mulla on Canon EOS 1100D. Myös tuota kameraa näkee paljon bloggaajilla, eikä sekään ole ihme, sillä myös tuo kamera on hintaansa nähden erinomainen.

Kuinka moni teistä on kiinnostunut valokuvaamisesta? Onko kiinnostus alkanut vasta lapsen tai lapsien myötä vai oletko kuvaillut aiemminkin? Itse oon koko ikäni viettänyt valokuvauksen parissa, sillä äitini on valokuvaaja, mutta - kenties liiallisen altistuksen takia - en koskaan ollut ollut ihan hirveän kiinnostunut kuvaushommista ennen kuin vasta Leon syntymän jälkeen. :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...