3kk neuvola ja rokotukset

Huh, on ollut sellaista hulinaa nyt tän muuton kanssa että ei oo jaksanut tätä blogia päivitellä ollenkaan! Mutta asustellaan nyt täällä uudella kämpällä ihan virallisesti. Kalusteista puuttuu vielä muutama iso ostos (tv-taso, sohva, tietokonepöytä) mutta niitä on aikaa hankkia sitten myöhemmin. Nyt mulla on tälläinen väliaikainen pöytä tietokoneen alla, tällä pärjää. Ruokapöytä löytyy ja sänkykin on, ja eilen löydettiin Leolle pinnasänky reilulla alennuksella Maskun poistomyynnistä. Olohuoneen pöytä löytyi myös tosi edulliseen hintaan, huutokauppalaitos kun oli ostanut sen konkkaan menneeltä sisustusliikkeeltä. Tehtiin siis kivoja löytöjä eilen. :)

Laitan kuvia sitten jossain vaiheessa, jos viitsin kun täällä on vielä niin hassun näköstä eri paria olevien huonekalujen kanssa ;) Tosin tuskinpa siitä nyt kukaan välittäis.

Tänään oli Leolla 3kk neuvola, ja oli kivaa kun päästiin sinne kävellen vähän reilussa 5 minuutissa. :) Lähdin kotiovesta 9:17 ja oltiin neuvolalla jo 9:26, ja siinä välissä sentään myös kaivoin vaunut esiin lastenvaunuvarastosta ja pistin Leon sinne ja pakkasin hoitolaukun kyytiin.

Aamu oli muutenkin kiva, kun Leo jäi nukkumaan vielä tunniksi sen jälkeen kun itse heräsin. Heräsin jo 7:30, ja nyt kun makuuhuone on samassa tasossa kuin muut huoneet eikä yläkerrassa erittäin narisevien portaiden päässä, niin Leo on helppo jättää nukkumaan eikä tuo herää heti kun lähden pois huoneesta. Oli jo toinen kerta kun sain tehdä aamujutut ihan rauhassa itsekseni :)

Tälläinen näky odotti makuuhuoneessa kun menin katsomaan kuultuani Leon heräilevän (itkemättä! ♥)

(Ennen kuin joku ihmettelee, niin Leolla ei normaalisti ole mitään peittoa päällä yöllä, nukutaan suurin osa yöstä vierekkäin mutta peitto on vain mun päällä, tai Leolla sen sisässä korkeintaan jalat :) Nyt se vaan jäi tuolla lailla kun itse nousin pois sängystä.)

Jännitin kovasti neuvolaa kun tiesin että tulisi 2 piikkirokotusta, joiden laittamista en ollut aiemmin päässyt todistamaan. Leolle laitettiin synnytysvuodeosastolla tuberkuloosirokote (isäni on tuberkuloosin kantaja), mutta se laitettiin vauvalassa sillä välin kun itse odottelin huoneessa, ja silloin huoneeseen tuotiin kapaloitu ja tutilla varustettu tyytyväinen poika.

Nyt kuitenkin arvelin rokotusten aiheuttavan melkoisen itkun, ja puolentoista viikon takaisesta verikokeesta jäi tosiaan niin paha mieli mulle, että jännitin rokotteita kovasti. Pysyttelin kuitenkin rauhallisena ettei jännitykseni tarttuisi Leoon, ja Leo olikin tosi hyväntuulinen koko neuvolareissun :)

Ensin katsottiin mitat ja tältä näytti, suluissa 2kk mitat:

Pituus: 62,5cm (60,5cm)

Paino: 6990g (6250g)

Pipo: 43,3cm (41,6cm)

"Terhakka poika. Kasvaa hienosti. Hyvä iho, aukile ok. Varhaisheijasteet jäämässä pois. Omaa jutustelua on. Lelua seuraa ↔ ↕."

Painokäyrä on edelleen nousussa, mutta nousu on hieman tasaantunut. Keskiarvon yläpuolella mennään kuitenkin. Pituuskäyrä oli lähtenyt lievään laskuun, mutta sekin on edelleen keskiarvon yläpuolella, eli ei mitään huolestuttavaa.

Odotin vähän että menis ainakin 7kg rikki mutta ei sitten ;)

Lelua Leo tosiaan seurasi hienosti, 2kk neuvolassa se vaati hieman maanittelua eikä lelu juuri kiinnostanut. Nyt Leo seurasi lelua joka suuntaan. Sitten mentiin taas mahalleen katsomaan miten pää nousee, ja Leo esitteli heti uuden taitonsa jonka oppi reilu viikko sitten, eli poika kierähti saman tien mahalta selälleen :) Neuvolantäti laittoi Leon takaisin mahalleen ja Leo piti hienosti päätä ylhäällä koko sen ajan kun siinä sitä tarkkailtiin, ja nojaili rennosti kyynärpäihinsä. Viimeksi neuvolassa pää ei juuri noussut muuta kuin pieneksi hetkeksi ja neuvolantäti sanoi että vähän enemmän saisi pidätellä päätä ylhäällä, eli hienoa kehitystä tullut sillä saralla :)

Varhaisheijasteista askellusta ei tullut enää ollenkaan (morotus oli ihan lievä), mutta Leo veti itseään taas ihan seisoma-asentoon ja otti kamalasti vastaan jaloilla. Neuvolantätiä nauratti, että yleensä vauvat tekee niin vasta noin puolen vuoden iässä. Edelliselläkin kerralla eri neuvolantäti sanoi, että Leolla on tosi paljon voimaa jaloissa. Saas nähdä mikä pieni vipeltäjä Leosta mahtaa tulla :D Itse ainakin aloin sekä kävellä että puhua tosi aikaisin, saa nähdä seuraako poika äitinsä jalanjäljissä niiden suhteen.

Sitten olikin niiden rokotteiden aika, ja rota meni niin kuin viimeksikin eli täysin mukisematta, pisaraakaan ei päässyt suusta ulos. Rotan jälkeen laitettiin ne pelkäämäni piikkirokotteet... Ja eihän se ollutkaan lainkaan niin kamalaa kuin oletin :)

Leo alkoi heti rissaamaan kun otin syliin ja tiukan otteen jalasta, mutta päästin hetkeksi irti ja piristin hassuttelemalla, jonka jälkeen sain paremmin otettua tiukan otteen eikä Leo pannut niin paljoa vastaan. Neuvolantäti laittoi rokotteen ja aika kova itku siitä kyllä tuli, mutta itku hiljeni valitukseksi melkein samoin tein. Sitten vaihdettiin puolta, sain heti hyvän otteen ja neuvolantäti pääsi ripeästi laittamaan seuraavan rokotteen. Taas kova parku... Mutta nostin Leon heti laastarin laiton jälkeen olkapäätäni vasten sellaiseen halausotteeseen, ja itku lakkasi heti :)

Leo ei itkenyt enää ollenkaan sen jälkeen, mutta oli ehkä vähän riippuvaisempi sylistä kuin aiemmin, sillä pieni itkun tirahdus tuli heti kun laskin pöydälle pukemista varten. Normaalisti itku tulee pukiessa vasta sitten kun laitetaan jalkoja ja käsiä vaatteeseen, mutta nyt itku tuli selvästi siitä kun joutui sylistä pois. Nekin itkut lakkasi kuitenkin heti kun pukeminen oli ohi ja poika pääsi takaisin syliin.

Neuvolantäti ihasteli Leon itkemättömyyttä ja kysyi, että itkeekö Leo muutenkaan paljoa esim. loukkaantuessaan jostain. Ei se kyllä itke, oikeastaan ainoat itkut tulee nykyään pukiessa ja sitten jos on kova nälkä (mikä välillä yllättää kun taiteillaan riittämättömän maitoni ja pullojen kanssa, imetys jättää joskus nälkäiseksi ja pulloa odottaessa itkustuttaa).

Puhuttiin vielä vähän kiinteiden aloittamisesta, mutta sillähän ei ole vielä kiire kun ikää on vasta 3kk. Katsellaan sitten yli 4kk ikäisenä uudestaan.

Seuraavaksi onkin neuvolantädillä vain mittaukset ja sen perään päästään lääkärin juttusille 4kk iässä.

Neuvola oli tänään klo 9:30, mikä oli meille hyvä aika, kun Leo herää yleensä 9 mennessä ja menee nukkumaan 10 aikaan. Nyt neuvolassa meni vähän pidempään niin että päiväunet alkoivat vasta 10.30 kun lähdettiin kävelemään neuvolasta pois, mutta ei se mitään, uni tuli samoin tein. Leo nukkuikin kokonaiset 2 tuntia ihan rauhassa. Jätin vaunut varastoon ja otin pelkän kopan tänne ylös asuntoon, ja laitoin sen parvekevaunuihin. Vissiin kerran vaan kävin tuuppailemassa vaunuja kunnes Leo äsken heräsi kokonaan ja torkkuu nyt imetyksellä tässä samalla kun kirjoittelen tätä. :)

Toivotaan nyt, että rokotuksista ei tulisi kamalasti sivuvaikutuksia. Ainakin nyt herätessään Leo oli kovasti hyväntuulinen heti kun pääsi pois ulkovaatteista, naureskeli unisena. Mutta sivuvaikutuksissa voi kestää vielä huomiseen ennen kuin ilmaantuvat.. Onneksi on noita suppoja valmiina ja niitä on jo kertaalleen testailtu sillon kun Leolla oli kuumetta 1,5 viikkoa sitten.

Leo on vielä vähän yskäinen ja nuhainen, mutta kuumetta ei ole ollut enää yli viikkoon, joten neuvolantäti saoni että rokotteet voi kyllä antaa jos itse niin haluan. Meinasi, että jos meillä on muutenkin ollut rankkoja öitä nuhaisuuden takia, niin voidaan kyllä jättää rokotteet toiseen kertaan. Päätin kuitenkin ottaa rokotteet nyt, ovatpahan sitten alta pois ja toivottavasti saadaan edes jotain suojaa nyt kun flunssakaudet sun muut alkavat.

Tulipas taas tarinaa, tarkoitus oli kirjoitella vain ihan lyhyesti neuvolakäynnistä ja rokotuksista :D Mutta onhan se nähty että en mä osaa lyhyesti kirjotella tämmösistä jutuista... No, toivottavasti edes joku kauhuissaan 3kk rokotuksia odottava saa vähän mielenrauhaa tästä kun kuulee että ei se rokottaminen kaikilla ole kauhean kamalaa! :)

Miten teidän vauvat ovat reagoineet rokotuksiin? Onko teillä tullut mitään sivuvaikutuksia rokotteista?

Kirjoittelen sitten taas parin päivän päästä sivuvaikutuksista, että tuliko niitä vai eikö tullut :) Nyt herättelen Leoo syömään vähän ahkerammin että pääsen laittamaan itsellenikin jotain ruokaa jossain vaiheessa!

Sneak peek uuden kodin (vielä kovin tyhjään) olohuoneeseen

Uudessa kodissa

Noniin, nyt on muutto tehty. Eipä mulla paljoa tavaraa ollutkaan. :) Isoin oli sänky, sohvaa tai pöytiä täällä ei vielä olekaan, pelkkä tälläinen väliaikainen pöytä tässä sen aikaa että saan yhden pöydän joka mulla oli edellisessä kämpässä. Joulukuussa taidan ostaa veronpalautuksista kivemman ruokapöydän tänne. Sitten pitää hommata sohva, ehkä olohuoneen pöytä, tietokonepöytä ja TV-taso. Muuta kalustusta en kaipaakaan, sen lisäksi vain pieniä sisustusjuttuja ja jotain seinille.

Ihanaa olla omassa rauhassa. Nyt Leo nukkuu parvekkeella, ja mä ajattelin mennä saunaan. Onneks on itkuhälyttimet, niin voi saunoa rauhassa ilman että tarvii koko ajan kuulostella, että itkeekö se nyt!

Hyvää viikonloppua kaikille :) Kirjoittelen enemmän sitten taas kun on vähän enemmän aikaa ja energiaa.

Uusi koti

En nyt jaksa vielä tarkemmin mennä syihin miksi muutetaan Leon kanssa omillemme. Se on suuri askel kauemmas unelmastani, joka oli olla kotiäiti Japanissa aviomieheni luona. Mutta asiat on miten on ja tällä hetkellä olen kovin innoissani minun ja Leon uudesta asunnosta! :)

Asunto on tosi ihana, asuin ennen Japaniin muuttoa sellaisessa vanhassa talossa tylsässä yksiössä, joka oli suorastaan ihan rotanloukko tähän uuteen asuntoon verrattuna. Paikkakunta on pienempi, mutta se kaupunki jossa ennen asuin on ihan tuossa n. 10 kilometrin päässä, eli pitkä matka ei sinnekään ole. Päätös hakea asuntoa täältä pieneltä paikkakunnalta tuli siitä, että nyt suuri osa sukulaisistani ja perheestäni on ihan lähellä. Äitini, tätini, serkkuni ja pikkuveljeni asuvat ihan kävelymatkojen päässä :)

Muutenkin asunto on hyvällä paikalla, ihan tämän pienen paikkakunnan keskustassa. Leon neuvolaan on ehkä 200 metriä matkaa, mikä on tosi kiva juttu. Samoin päiväkoti on n. 300 metrin päässä, jos päätämme tänne jäädä niin pitkäksi aikaa että siitä tulee ajankohtaista. Kaikkiin kauppoihin on 100-200 metriä.

Asunto on uudessa kerrostalossa, muistaakseni tuo on valmistunut 2010 (en ole vielä allekirjottanut vuokrasopimusta niin en osaa varmaksi sanoa). Asunto on hirmuisen siisti, parveke on valtava ja asunnossa on sauna, mikä on ihanaa. Olen viimeaikoina alkanut taas tykätä saunomisesta, joten on kivaa että uudessa asunnossa pääsee omaan saunaan. Missään erillisessä saunassa ei juuri pääsisi käymään kun on pieni vauva, nyt voin jättää Leon nukkumaan ja ottaa itkuhälyttimen pesuhuoneeseen jotta voin saunoa rauhassa. :)

Asunnossa on vain yksi makuuhuone, mikä ei haittaa, kyllä me sinne Leon kanssa mahdutaan. Leo nukkuu edelleen suurimman osan ajasta vieressäni, mutta asunnolle pitää varmaan hommata pinnasänky kun se alkaa olla kohtapuoliin ajankohtainen. :)

Tässä muutama kuva asunnolta, parempilaatuisia kuvia saatte odottaa hetken, vein meinaan epähuomioissani kameran piuhan asunnolle :D Pidän sitä normaalisti aina tässä koneen vieressä, mutta just eilen vai toissapäivänä satuin laittamaan sen koriin, jonka sitten vein tänään jo asunnolle. Avaimet siis ovat jo minulla, vaikka sopimusta ei ole tehty, haha. Sopimus alkaa marraskuusta, mutta asunto on tyhjä, joten aloimme jo tänään viedä sinne tavaroita. :)

Ihan vasemmassa reunassa näkyy vähän ulko-ovea, kuva
keittiöstä otettu olohuoneen puolelta

Samasta kohdasta otettu kuva olohuoneesta

Sauna!!! ♥♥♥ Ja Leon kylpyamme :D

Makuuhuone johon pääse olohuoneen nurkasta

Makuuhuoneessa on hirmu paljon säilytystilaa :)

Leo oli jo kuin kotonaan vaikka joutuikin nurkkaan täkin päälle :D

Leon kanssa kaksin muuttaminen on pelottavaa, mutta toisaalta on myös ihanaa saada oma rauha pitkästä aikaa. Olen kiitollinen isovanhemmilleni joiden luona ollaan saatu Leon kanssa asustaa kesäkuusta asti (tosin ekan kuukauden Leo oli vielä masussa!), mutta oma rauha on silti aina oma rauha. :)

Odotan innolla asunnon sisustamista, joka äitiyslomalaisen tuloilla pitää toki tehdä pikkuhiljaa, mutta kuitenkin. Sain jo sinne ihanan beigen värisen nukkamaton tädiltäni lahjaksi. Olinkin haaveillut nukkamatosta :) Tarkoitukseni on sisustaa kämppää mitä todennäköisimmin ruskean eri sävyillä ja valkoisella, ja väriä haluan tuoda huonekasveilla (lapsiystävällisistä... ja helpoista!). Maanläheistä ja valkoista. ♥

Sain Leon kanssa asunnon, vuokrasopimus alkaa vasta ens kuussa mutta päästään alottaan muuttoa nyt jo kun asunto on tyhjillään. Pelottavaa ja jännittävää, mutta näyttää siis siltä että asustellaan jatkossa ihan kaksin vaan ja täällä Suomessa. Kirjoitan joskus toiste lisää, nyt menen pakkaamaan tavaroita lisää :)

PS. Asunto on ihana <3 Kerrostaloasunto, mutta uusi ja isolla parvekkeella ja saunalla! Laitan kuvia sitten joskus :)

Kahvia tuttipullossa

Vissiin merkki siitä, että ei oo tullut nukuttua tarpeeks, kun kaadoin Leon tuttipulloon kahvia. :D Menin siis pesemään tuttipulloa, ja tarkoitus oli samalla reissulla ottaa omaan kuppiin kahvia, mutta menikin sitten tuttipulloon...

Ei se mitään, pesin tuttipullon uudestaan ja otin ihan omaan kuppiin kahvia, josko tällä heräis tarpeeks! Tänään mennään äitini eli Leon mummun luokse kyläileen :)

Uusi taito

Leo on nyt jo paljon paremmalla tuulella ja tosi energinen, eli ollaan päästy pahimmasta yli! Vielä on kova nuha niin että viime yönä jouduin kolmeen kertaan laittaan merivesisumutetta että pieni sai hengitettyä samalla kun söi, ja yskänpuuskia tuli myös pitkin yötä, mutta esim. kuumetta ei oo enää ollut.

Oltiinkin vähän lattialla leikkimässä ja siinä Leo oppi uuden taidon sopivasti tänään kun tuli tasan 3kk täyteen :)



Iso poika <3

Käytiin päivystyksessä

Mietin koko illan, että pitäisikö nyt lähteä päivystykseen vai ei. "Onneksi" sitten n. klo 1 aikaan yöllä Leolta kuumetta mitatessani mittari näytti kainalosta 38,1, ja soittaessani uudestaan päivystykseen, sama aiempi tympeä hoitaja pyysi näytille. Hoitaja oli puhelimessa kovasti tyly, mutta paikan päällä oli kyllä sitten paljon kivempi.

Päästiin samoin tein omaan pieneen huoneeseen odottamaan. Hetken odoteltuamme aiemminkin päivystyksessä tapaamamme ihana hoitaja tuli katsomaan Leon happisaturaation, joka kaikeksi onneksi näytti 99% (viimeksi 100%, eli hyvissä luvuissa mennään), ja mittasi kuumeen, joka näytti takapuolesta mitattuna 39,5, eli kainalosta mitatessa olisi ollut n. 38,5.

Hoitaja myös katsoi Leon alastonpainon, joka oli 6670 grammaa. Paino oli vähemmän kuin oletin, ei taideta sittenkään päästä herttaisen Eemin 3kk mittoihin (7420g) 3kk neuvolassa vaikka yritys on ollut kova ;D Vielä tosin on 1,5 viikkoa aikaa tsempata!

Punnituksen jälkeen laitettiin Leon pienet jalat lämpiämään lämpöpussin ja peitteen avulla, ja jäätiin kaksin odottelemaan laboratoriohoitajaa, joka tulisi ottamaan verikokeen Leon jalkapohjasta. En ollut moksiskaan ajatuksesta, sillä Leolle on tehty sama jo kerran aikaisemmin, kun poika oli vajaan 2 viikon ikäinen. Leo oli ihan rauhallinen eikä itkenyt viime kerralla.

Saimme odotella omassa huoneessa

Joopa joo. Se oli ihan kamalaa. :( Kaduttaa hirveästi, etten pyytänyt hoitajalta, että saisin pitää Leoo sylissä samalla kun hän ottaa näytteen. Olin kyllä vieressä ja silittelin päätä ja puhuin Leolle, mutta ei Leo tainnut edes nähdä mua. Leo itki ihan hirvittävän paljon, siis niin paljon, että pikkuiselta alkoi tulla verta nenästä! :(

Hoitaja oli kyllä kiva, mutta vaikka hoitaja sanoi, että "tämä ei varsinaisesti satu...", niin en kyllä usko. Leo rauhoittui hieman aina kun hoitaja vaihtoi putkiloita eikä puristellut verta jalkapohjasta, mutta sitten alkoi taas kamala huuto kun verta alettiin keräämään.

Sitä oli kyllä kamala kuunnella ja voi että, olis pitänyt vaan pyytää että saisin ottaa syliin. Mutta en tajunnut sitä ennen, ja kesken kaiken se olis vienyt vähän aikaa ja halusin vaan, että veren ottaminen olisi nopeasti ohi.

Meinas alkaa itseäkin itkettään kun toinen parkui niin lohduttomasti, mutta pysyin rauhallisena ja juttelin ja silittelin samalla kun pidin toisesta jalasta kiinni, ettei Leo potkinut näytettä ottavaa hoitajaa. Onneksi siinä ei sitten montaa minuuttia loppujen lopuksi kestänyt, ja sain Leon heti syliini, johon pikkuinen sitten aika pian rauhoittuikin.

Jatkettiin kotona hieman kesken jäänyttä syömistä

Lastenlääkärin kanssa oli hieman hankala keskustella, kun vaikka lääkäri oli varsin asiallinen ja mukava, oli hänen suomen kielensä hieman vajanaista. Kertomani asiat menivät kyllä hyvin perille, mutta lääkäri itse haeskeli kovasti sanoja. Onneksi tultiin kuitenkin hyvin juttuun ja lääkäri jaksoi kuunnella juttujani ja mietti tarkkaan mistä voisi olla kyse.

Vaippaa päästiin vaihtamaan useaan otteeseen

Keuhkot olivat onneksi edelleen siistit. Kaikista eniten pelottaa juuri yskä ja keuhkojen röhäisyys, kun meillä on tosiaan suvussa niin paljon astmaa ja pienimpiä (astmattomiakin) viety ambulanssilla flunssan aiheuttamien hengitysvaikeuksien takia. Itse on ollut kovin hankala arvioida, rohisevatko Leon keuhkot vai ei, kun tuo nielu rohisee niin kovasti että se tuntuu ja kuulostaa välillä ihan siltä kuin keuhkoissa asti rohisisi. Lääkäri kuunteli keuhkot kunnolla, ja sanoi, että nyt tässä vaiheessa ei vielä ainakaan ole pelkoa hengenahdistuksesta tai muusta.

Lääkäri tuli ja meni ja tuli taas verikokeiden tulosten kanssa, ja kaikeksi onneksi tulehdusarvot ja mitä muuta he nyt katsoivatkaan, olivat kaikki puhtaat. Kuvailin lääkärille Leon eilen alkaneita yskänpuuskia - pakottavaa yskää, jonka aikana Leo ei saa kunnolla henkeä, ja pientä hengityksen vinkumista yskänpuuskan aikana ja jälkeen - ja lääkäri mietiskeli myös hinkuyskää. Hinkuyskään ei kuitenkaan yleensä liity kuumetta, ja yskää on ollut vasta niin vähän aikaa, että diagnoosia ei vielä voi tehdä. Lääkäri käski tarkkailemaan yskää, ja tulemaan takaisin jos yskä pahenee.

Leolla on myös lievä silmätulehdus vasemmassa silmässä, mikä ilmeisesti on yleistä pienillä lapsilla nenän mentyä tukkoon. Silmästä tuli eilen reilusti keltaista rähmää, niin että silmä kertaalleen muurautui umpeenkin. Sain reseptin silmätippoihin, mutta katselen nyt vielä vähän aikaa, miltä silmä näyttää. Se oli eilen kovasti turvonnut ja punoittava, mutta tänään silmä on huomattavasti paremman näköinen. En tykkää lääkitä ilman syytä, eli koitetaan jos silmä huolellisella puhdistuksella paranisi ennen kuin alan laittaa silmätippoja.

Pääsimme lopulta kotiin neljältä aamuyöllä. Laitettiin hoitajan kanssa Leolle vielä suppo Panadolia sairaalassa. Lääkäri sanoi, että kovaan kuumeeseen ei välttämättä auta vain yksi suppo, ja antoi luvan antaa kaksikin tarvittaessa. Annettiin kuitenkin hoitajan kanssa vain yksi, ja päätin harkita toista suppoa uudelleen, jos kuume ei yhdellä laske.

Lähtösanoiksi lääkäri ja hoitaja sanoivat, että flunssa voi kestää vielä monta päivää, mutta kunhan kuume pysyy aisoissa, mies virkeänä ja yskä kohtuullisena, voidaan potea kotona vaan. Kaikki sanoivat kuitenkin moneen kertaan, että heti vaan neuvolaan tai illalla ja yöllä päivystykseen jos ruoka ei maistu, kuume ei laske tai yskä pahenee.

Oltiin kotona omassa sängyssä jo n. 4.30 aikaan, ja siinä vaiheessa kuumetta mitatessani Leon lämpö oli vain jotain 36,4, siis jopa normaalia alempi! Eli hyvin oli kuume laskenut. Leo oli myös virkeämpi ja paremmalla tuulella kuin koko yönä.

Onneksi ruoka maistuu hyvin

 Ruoka Leolle on tosiaan onneksi maistunut mainiosti, eilen kuumeessa illalla ruoka ei maistunut ihan yhtä hyvin kuin yleensä, mutta kuumeen kerran hellittäessä ruokaa meni taas reilusti. Samoin kävi sairaalassa käynnin jälkeen, olin imettänyt Leoo sairaalassa mutta korviketta meni silti n. 150ml vielä kotona, mikä on paljon suurempi kerta-annos kuin pitkään aikaan on mennyt.

Tulehtunut silmä on tässäkin hieman turvonneen näköinen

Tänään Leolla on edelleen kovin käheä ääni ja tuntuu, että lämpöäkin on hieman (mittaan kohta vasta). Nukuttiin yli puolen päivän molemmat, Leo vielä jäi nukkumaan hetkeksi sen jälkeen kun itse nousin 12.30. :) Sen jälkeen Leo oli tunnin verran hereillä, kunnes meni taas päiväunille.

Päiväunilta Leo heräsi yskänkohtaukseen reilun tunnin jälkeen, eikä uni taas tullutkaan heti uudestaan. Otin pojan syömään, mutta nenä oli niin tukossa, että hengityksestä imetyksen aikana ei meinannut tulla yhtään mitään. Olin toivonut, että Leo nukahtaisi syödessä uudestaan, mutta ei onnistunut. Laitoin Leon nenään merivesisuihketta, mikä saa rään aina paljon juoksevammaksi ja hengitys helpottuu. Sen laittaminen on kuitenkin niin ikävää, että uninen mies virkistyi kummasti. Itkuhan siinä taas tuli, mutta nyt poika on ihan hyväntuulinen, juttelee tuolla juuri isoäidilleni.

Mutta nyt meen taas hoivaileen pikku potilasta. Leo sai muuten sairaalassa paljon kehuja siitä, miten kova on hymyilemään, ja miten hyväntuulinen oli korkeahkosta kuumeesta huolimatta! :)

Karhunpoika sairastaa...

Leo parka on ollut lievässä kuumeessa (37,7 kainalosta mitattuna, normilämpö Leolla 36,8-37,0) ja yskiväinen tänään. Soittelin päivystykseen ja käskivät odottaan aamuun asti ellei Leon kunto kovasti huonone. Oli aika tympeä tyttö päivystyksessä tänään, ihan eri maata kuin eilinen ihana täti.

Nyt Leo nukkuu mutta käyn koko ajan kurkkimassa sitä. Meidän perheessä on paljon astmaa ja vilustumiseen liittyviä hengitysoireita, ensiapuunkin kiikutettu siskoa ja veljentyttöä ainakin. Yskänpuuskat tuntuu pahenevan pikkuhiljaa, niin että yskä on niin pakonomaista että hengitys vaikeutuu yskän aikana.

Mutta Leolla ei ole nyt kuumetta, henki kulkee hyvin yskänkohtausten välissä, yskänkohtauksia tulee vain hyvin harvoin, ja Leo on hieman normaalia voimattomampi mutta muuten hyväntuulinen hereillä, eli kai mun on odoteltava aamuun ja soiteltava neuvolaan niin kuin päivystyksestä neuvottiin tekemään.

Enpä varmaan kyllä tuu juuri nukkumaan tänä yönä. Pakko silti kai yrittää, kun viime yökin meni valvoessa. Mutta pitää tarkkailla Leon hengitystä ja mittailla kuumetta että pysyn kärryillä sen kunnosta. Aamulla sit heti soittoa neuvolaan. :/

Kuva otettu joskus aiemmin mutta tälläinen ilme on ollut karhunpojalla päällä koko päivän

Kiertoviesti!

Milla suloisesta Little Pumpkin -blogista haastoi minut tekemään tämän kyselyn! :)

Välitä eteenpäin, vaihda lähettäjän vastaukset omiksesi, lähetä viesti valitsemillesi ihmisille. Näin ainakin teoriassa oppisimme monia pieniä ja ehkä yllättäviäkin asioita ystävistämme. Ei ikinä tiedä mitä kaikkea yllättävää sitä oppiikaan!

Paljonko kello on? 14:36

Lempinimet? Ei mitään kummempia, paitsi mieheni ja kaikki Japanin sukulaiset kutsuvat Miruksi. Se on kiva japaniksi, mutta en voi sietää sitä suomalaisittain lausuttuna enkä myöskään meidän kirjaimilla kirjoitettuna, joten älkää vaan alkako käyttämään sitä. :D

Kynttilöiden lukumäärä viimeisimmässä juhlakakussasi? Nolla! Tai ei mulla ollut edes kakkua. Mutta vuosia tuli 25 :)

Päivämäärä jonka alituiseen sekoitat? Mulla on sama kuin Millalla oli, eli en meinaa muistaa oman äitini syntymäpäivää!

Eläimiä? Mulla oli kaksi kissaa ennen kuin muutin Japaniin, mutta löysin heille hyvän uuden kodin ennen lähtöä. Kissat ehti olla mulla 4 vuotta. :) Miehellä on pieni suloinen 7-vuotias bostonterrieri.

Pituutesi? 168cm

Silmiesi väri? Vihreät suurimmaks osaks, mutta on niissä vähän ruskeatakin.

Hiuksiesi väri? Tummat ihan luonnostaan, nyt melkein kokonaan oikeata väriä kun leikkasin ne! En vaan oo jaksanut laittaa vielä kuvaa.

Lävistyksiä? On ollut kulmassa, silmien välissä kahteen eri kertaan, nenän keskellä (septum), ylähuulen jänteessä (smiley), alahuulessa 4kpl (tosin vaan 3 samaan aikaan), poskessa kahteen eri kertaan, kielessä, navassa 2kpl (ylhäällä ja alhaalla). Ja sit vielä korvissa 12mm venytykset, jotka on nyt aika pieniks pienentyneet, mut kun laitoin niihin 6mm korut niin reijät veny heti niin isoiks että korut jäi pieniks :-( Ajattelin ostaa jotkut ~10mm korut niihin kun ei ne näytä pienenevän normaaleiks :)

Tatuointeja? Kaks kappaletta.

Pidätkö työstäsi? Oon äitiyslomalla ja jäisin mieluusti kotiäidiks.

Syntymäkaupunki/kunta? Onhan se!

Asuinkaupunki? Sekin on vaikka ja mitä :)

Oletko ollut rakastunut? Kyllä.

Oletko nyt rakastunut? Joo.

Mieluisin asia sähköpostissa? Viestit miekkoselta.

Oletko rakastanut jotakuta niin paljon että olisit sen takia itkenyt? Joo.

Oletko ollut auto-onnettomuudessa? Kerran, viime talvena raskaana ollessa kaiken kukkuraks. Kenellekään ei onneksi käynyt mitään, mutta mulle jäi kovat pelot siitä, ja nykyään pelottaa aina olla auton kyydissä (itse ajaminen ei kyllä pelota ollenkaan!).

Leivänkannikat vai pekonipalat? Pekonia kiitos!

2 vai 4 ovea autossa? 5 :)

Kahvi vai tee? Kahvi <3

Mieluisin unilelusi? Leo nukkuu aina viekussa :)

Lempivärisi? Enpäs tiiä, tykkään monista!

Etikkaa? Joooo kiitos riisiviinietikkaa nam! Varsinkin kun siihen laittaa vähän miriniä (sellasta sokerilitkua) ja ihan ihan vähän soijakastiketta ja sit dippailee ravunlihaa siihen! ♥

Alushoususi väri? Pinkkimustat!

Kirja jota luet tai haluaisit lukea? Tällä hetkellä luen seuraavia: Aaron Poguen Taming Fire (keskinkertainen) ja George R. R. Martinin A Game of Thrones (huonotylsä). Seuraavaks haluan lukea loput Brandon Sandersin tuotannosta mitä en oo vielä lukenut (vissiin 2 kirjaa ja 1 novelli enää jäljellä). Paras kirjailija ♥

Lempielokuva? Enpäs tiiä! En juurikaan katsele elokuvia. Ehkä jotkut Taru Sormusten Herrasta -elokuvat ♥

Lempiruoka? Sushi ja moni muu japanilainen ruoka :)

Päässäsi soiva laulu? No nyt ei soi just mitään.

Hammastahnasi? Pepsodent sensitive. Ainoa hammastahna joka auttaa mulla vihlontaan, johon ei oo hammaslääkärit löytäneet syytä. :/

Ravintolasi? Totomaru (sushi) ja Tantan (yakiniku)!

Lempikukkasi? Valkoinen lilja. Meillä oli häissä valkoisia liljoja ja punaisia ruusuja koristeina. Oli kauneimmat koristeet. ♥

Vihaamasi ruoka? Ei kai mitään mitä vihaisin mutta paljon sellasia joita en pysty suuria määriä syömään... Paitsi okei, punaista misoa tai sillä maustettuja ruokia en pysty syömään yhtään. Enkä nattouta. Tulipas Japani-painoitteiset vastaukset, mutta mulla on kova viha-rakkaus-suhde japanilaiseen ruokaan :D Suomalainen ruoka on sellasta aika tunteita herättämätöntä!

Mieluiten seuraamasi urheilulaji? Ei mikään kiitos :-(

Pikaruokala? Mäkki!

Edellinen vierailusi sairaalaassa? Leon kanssa eilen päivystyksessä ja pari kuukautta sitten lastenpolilla, oma edellinen käynti oli synnytys.

Lempijuomasi? Kahvi, kevytmaito, vesi, kokis. Tyydyn tosin yleensä vain kahviin kevytmaidolla ja veteen.

Makuuhuoneesi maton väri? Öö... En itseasiassa osaa sanoa... Joku tavisväri. (Ei ole omaa makuuhuonetta tällä hetkellä, nukutaan vierashuoneessa!)

Monta kertaa epäonnistuit "inssissä"?  En kertaakaan. Kummallakaan kertaa :D (Jäi kakkosvaihe käymättä aikanaan...)

Edellinen henkilö jolta olet saanut postia? Oikeeta postia Huuto.net-tyypiltä, sähköpostia äidiltä.

Oletko ollut syytettynä rikoksesta? En oo koskaan ollut missään tekemisissä poliisien kanssa. Ne ei oo edes pysäyttäneet/puhalluttaneet mua autoillessa ikinä vaikka 2 vuotta ajoin autoa työn puolesta tosi paljon.

Missä kaupassa luottokorttisi luotto täyttyy? En omista luottokorttia, eikä mulla kyllä kannata ollakkaan. Täyttyis vaatekaupoissa alta aikayksikön... Samoin lastentarvikeliikkeissä :)

Mitä teet kun olet rättiväsynyt? En mitään normaalista poikkeavaa, paitsi että saatan jättää lenkillä käynnin väliin, mutta yritän olla jättämättä kun se lenkkeily yleensä piristää huomattavasti!

Mitä sanoja tai fraaseja käytät liian usein? "Jep"!

Ystäväsi, jotka asuvat kauimpana? Varmaan ne Japanissa asuvat ystäväiset.

Paras "asia" maailmassa? Leo tietty! :)

Nukkumaanmenoaika? Mitä vaan 22 ja 03 välillä.

Kuka sinulle vastaa nopeiten? Mummu :D hahah.. Oikeesti! Se vastaa tekstareihin aina heti, kaikkien muiden tekstareita ja sähköposteja saa aina odotella. (En harrasta puheluita.)

Kuka henkilö tulee eniten kyseeseen, joka ei vastaa ollenkaan? Mä itse :---D oon maailman surkein vastaan yhtään mihinkään....

Paljonko kello on? 20:53, Leolla on ollut kuumetta tässä illan mittaan niin unohtui tää moneks tunniks!

Papan sylissä oli kivaa!

Voi tympeys.

Vaunut tuli, ja aloin innolla kasaamaan niitä... Vain löytääkseni niistä yhden vääntyneen putken, joka estää ratasosan jalkatuen lukitsemista vaakatasoon kun vaunuja käytetään vauvalla. :(

Tylsää. Otin viasta kuvat ja lähetin Vauvattareen mistä vaunut tilasin, toivottavasti saan joko alennusta tai uudet vaunut tilalle. Toivottavasti mieluummin alennusta, toi vika nyt on varmaan jollain tongeilla tai vasaralla korjattavissa ja olis kauhee homma alkaa taas pistään vaunut kasaan ja pakettiin ja lähettää takas...

Tästä taas nähdään että vaikka netistä on helppo tilata niin ongelmien tullessa liikkeeseen olis aina helpompi marssia paikan päälle. :)

Mutta ei se mitään. Vaunut on muuten tosi kivan tuntuiset ja odotan innolla, että päästään lenkkeilemään niiden kanssa. Nyt mennään vielä vanhoilla vaunuilla, kunnes selviää mitä Vauvatar tekee vian suhteen.

No niin, tätä kirjoitellessa Vauvatar vastasi jo sähköpostiini ja kyseli onko paketissa jälkiä - on siinä - ja tarjoutui lähettämään uuden rungon tai miten vaan itse haluan! Jee!

Paketti on selvästi ottanut osumaa

En muista miten päin vaunut olivat paketissa, mutta vaikuttaa
kovasti siltä että tuo on juuri siinä kohdassa missä paketin reikäkin

Jalkatukea ei saa lukittua vaakatasoon vääntyneen putken takia

Ja sitten muihin ikäviin asioihin...

Leon flunssa tuntuu pahenevan päivä päivältä. :( Soitin eilen puolen päivän aikaan neuvolaan, ja kerroin miten räkäinen pikkumies on, eikä heillä ollut enempää ideoita miten tilannetta voisi helpottaa. Sanoivat vaan, että tulkaa sitten lääkärille jos yleiskunto huononee tai nousee kuumetta.

No, kolmen aikaan Leo ei ollut yhtään paremman oloinen, ja kotikonstit ei auttaneet. Soitin päivystykseen, josta pyysivät heti näytille.

Istuskeltiin sitten Leon kanssa päivystyksessä reilut pari tuntia. Leolta katsottiin happisaturaatio (100%, onneksi), ja sitten lääkäri kuunteli keuhkot ja sydämen ja tarkisti korvat. Kaikki oli ihan ok, eli siis räkäisyys on tosiaan vain nenässä ja nielussa. Lääkäri sanoi, että niin kauan kun limaa ei ole keuhkoissa niin mitään realistista vaaraa ei ole.

Lääkäri oli kuitenkin tosi kiva ja sanoi että noin pienen kanssa ei tosiaan tarvitse jäädä itse kotiin miettimään ja arvuuttelemaan, vaan oli hyvä että menimme näytille varmuuden vuoksi. Lääkäri sanoi myös, että voidaan mennä heti takas jos tuntuu että Leon vointi huononee. Oli kivaa että päivystyksessä oltiin ystävällisiä, niin ei tullut hölmö olo kun vein Leon sinne näytille.

Kävin kotimatkalla ostamassa Sniffer Junior & Baby -nimistä tuotetta, joka on vähän kuin Vicks VapoRubia vauvoille. Siinä on sellainen rintaan ja selkään laitettava geeli, ja nenän allekin voi laittaa huulirasvan näköisestä puikosta eukalyptuksen tuoksuista voidetta. En uskaltanut käyttää geeliä (internet on montaa mieltä siitä, voiko noin pienelle laittaa tuollaista geeliä, joka sisältää mm. kamferia), mutta nenänalusvoiteessa on vain eukalyptusta, piparminttua ja sitten jotain vahaa joka tekee sen puikon koostumuksen.

Tuosta voiteesta tuntui olevan pieni apu, Leo meni yöunille heti kun päästiin kotiin eli jo kuuden aikaan :) Mutta Leo heräili kyllä sitten pitkin iltaa kovin itkuisena ja tukkoisena, ja jossain vaiheessa huomasin että Leon ääni muuttui ihan käheäksi. Yökin meni aika itkeskellen.

Kuumetta ei onneksi vieläkään ole, mutta tänään Leon yskä on pahentunut ja tuntuu, että hengitys on alkanut rohista. Tuo flunssan keuhkoihin meno pelottaa, kun meillä on lähisuvussa paljon astmaa ja hengitysongelmia, mm. pikkusisko ja veljentyttö on joutuneet kiireisesti ensiapuun flunssan aiheuttamien hengitysongelmien takia. Lisäksi ainakin veljellä, serkulla ja mulla on astma (oma tosin mennyt onneksi melkein kokonaan pois).

Pitää nyt siis tarkkailla Leoo kovasti, ja toivoa että menis ohi eikä pahenis. Oli tarkoitus eilen lääkärin jälkeen mennä Leon kanssa suihkuhuoneeseen istumaan ja laittaa suihku kuumalle, että suihkuhuoneeseen tulisi höyryä, mutta Leo tosiaan nukkui niin hyvin koko illan etten varta vasten viitsinyt herätellä. Tänään mennään sitten höyryhengittelemään. Ajattelin myös jossain vaiheessa sijoittaa ilmankostuttajaan, kun kerta suvussakin on kaiken maailman keuhko-ongelmia ollut.

Mutta ei tässä taas sen kummempaa :) Kivaa päivää kaikille!

Voi räkä!

Kirjaimellisesti. Leo parka tais saada mun flunssan kuitenkin. :( Leo on jo monta viikkoa ollut nuhainen, ja nenässä ja nielussa riittää tavaraa vaikka muille jakaa. Suolaliuostipat, merisuolasumute, niistäjä... Mikään ei auta, ja Leo on ihan känkkäränkkä kun syöminen on niin hankalaa ja muutenkin harmittaa ja koko ajan aivastuttaa ja yskittää ja yökityttää.

Onneksi kuumetta ei kuitenkaan ole yhtään ja muuten Leo on ihan hyväntuulinen, eli ollaan toistaiseksi selvitty lääkärittä. Soitin varmuuden vuoksi neuvolaan, mutta sanoivat että ei oikein ole enää muuta mitä voisin yrittää Leon olon helpottamiseksi, paitsi että sipulin (? vai valkosipulin, en kuullu kunnolla...) pitäminen nukkuvan vauvan lähellä voi auttaa tukkoisuuteen. Internetin ihmemaa myös neuvoi laittamaan suihkun tulikuumalle ja menemään vauvan kanssa suihkuhuoneeseen (ei sentään sen tulikuuman suihkun alle kuitenkaan), jolloin suihkusta tuleva höyry voi myös auttaa avaamaan röörejä.

Viimeyönä Leo heräs jatkuvasti happea haukkoen jos laitoin yksin nukkumaan, joten nukutin sitten koko yön vieressäni. Siinä tuntui nukkuvan paremmin. Yleensä Leo nykyään nukkuu 2-5 tuntia itsekseen kunnes ensimmäisellä yösyötöllä otan viereen, mutta nyt tosiaan en uskaltanut jättää yksin kun kuulosti hengittäminen niin vaikealta.

Kaksi yötä on nyt mennyt tosi huonosti (tosin tuota hengen haukkomista oli vaan viime yönä), ja Leo on herännyt itkemään monta kertaa, mutta nyt aamupäivällä Leon nenän tukkoisuus alkoi vihdoinkin edes vähän helpottaa ja Leo on nukkunut jo kaksi tuntia päiväunia lähes täysin heräämättä. Taitaa siis ottaa univelkoja takaisin.

Oma flunssa alkaa onneksi helpottaa ja tänään jaksoin taas normaaliin tapaan meikata ja laittaa fiksut vaatteet, eilen en jaksanut. :D Myös kahvi maistuu tänään taas normaalisti, mikä on merkki siitä että olen parantumassa. Olen kyllä vielä aika tukkoinen itsekin ja ääni ihan painuksissa, mutta kyllä se tästä.

Toivotaan nyt, ettei Leolle tule kuumetta ja että tukkoisuus hellittää pian. :(

Kärttynen raukka yöllä

PS. Tilasin ne vaunut eilen 21 aikaan, ja ne oli lähetetty jo tänään klo 10 :) Saapuvat siis huomisen aikana. Jee! ♥

Hankinta: Yhdistelmävaunut

Syystä jos toisestakin Leolla ei ole missään vaiheessa ollut kunnon hyviä vaunuja, käytössä on olleet vaan Gracon vanhahkot käytetyt yhdistelmärattaat. Niillä on pärjätty ihan hyvin, mutta ovat aika nuhjuisessa kunnossa, kantokoppa on eri vaunuista, ja renkaat ovat sellaiset muoviset kalisevat heppoiset, joiden voin kuvitella olevan hyvin liukkaat talvella.

Nyt kun kuitenkin vaikuttaa siltä, että ainakin toistaiseksi pysytellään Suomessa, aloin harkita kunnollisten yhdistelmävaunujen hommaamista. Voihan ne sitten ottaa mukaan koneen ruumassa, jos lähdetäänkin Japaniin. Suomessa alkaa talvi lähestyä melko uhkaavasti, ja Leo nukkuu päiväunet aina ulkona vaunuissa, joten siinäkin mielessä hyvät, lämpimät vaunut ovat nyt tärkeät.

Budjettini ei kuitenkaan koostu mistään loppumatomasta kultakaivosta tällä hetkellä, joten olin katsellut käytettyjä vaunuja Huuto.netistä ja muualta internetin syövereistä. Havaitsin kuitenkin melko pian, että oikeastaan kaikista järkevän näköisistä käytetyistäkin vaunuista saa pulittaa kolminumeroisia summia, ja lisäksi kaikki mitä olen katsellut ovat olleet jopa satojen kilometrien päässä ja toimituksena vain nouto. Johan siinä siis menis rahaa ja aikaa pelkästään noutoon, enkä ole valmis vielä Leon kanssa lähtemään niin pitkille autoreissuille ilman pidempää taukoa menon ja paluun välillä.

Siirsin siis huomioni takaisin uusiin vaunuihin, ja lopulta olin löytänyt internetin ihmemaasta kaksi huokeata ja riittävän hyvän oloista yhdistelmävaunuvaihtoehtoa: Carena Free yhdistelmävaunut (225e) tai Haberkorn Comfort XL yhdistelmävaunut (259e).

Pitkällisen googlettamisen tuloksena päädyin sitten loppujen lopuksi tilaamaan nuo hieman kalliimmat (vaunuiksi tosin hirmu edulliset) Haberkornit.

Carena Freet miellyttivät väriltään enemmän

Päädyin kuitenkin ostamaan nämä navyn väriset Haberkornit

Väriltään Carena Freet olisivat olleet kivemmat, ja hintakin niillä on edullisempi, mutta päädyin kuitenkin lopulta noihin Haberkorneihin. Haberkorneista tuntui nimittäin olevan käyttäjillä enemmän positiivista sanottavaa kuin Carenasta. Esimerkiksi niin, että noita Haberkorneja kehuttiin kevyiksi, Carenoita taasen melko painaviksi työnnellä, mikä on kiva kun käydään kuitenkin normaalisti melkein joka päivä 1-2 tunnin vaunulenkeillä. Lisäksi Haberkorneissa on 2 vuoden takuu, Carenoiden kohdalla ei tuolla Vauvattaressa ainakaan ollut mitään mainintaa takuusta.

Ominaisuudet tuntuvat Haberkorneissa muutenkin olevan hieman paremmat, ja tavarakori on ilmeisesti tilavampi kuin Carenan vaunuissa. Mulla on aina aika paljon tavaraa mukana - hoitokassi, oma laukku ja kameralaukku - joten tilava tavarakori on ehdottomasti plussaa :)

Joku pitäis varmaan halpisostoksena ja sitä kautta hölmönä, mutta ei se merkki aina takaa laatua. Emmaljungojen hinnat kulkevat pilvissä mutta silti monella tuntuu olevan niiden kanssa ongelmia (tosin toki olen lukenut paljon hyviäkin kokemuksia).

Laitoin tilauksen menemään tuossa tunti sitten ja maksoinkin vaunut samoin tein. Nyt en malta odottaa, että tulevat! Vaikka siinä mielessä ei kyllä ole kiirettä että oon tosiaan kipeänä eikä tässä kunnossa parane mihinkään vaunulenkeille lähteä.

Toivotaan, että tässä ei taas päädytä siihen, että köyhällä ei vaan olis ollut varaa ostaa halpaa. Eli siis toivon mukaan vaunut pysyvät hyvinä, ja onpahan tosiaan tuo takuu sitten vielä turvana. :)

Minkälaisia vaunuja teillä on käytössä? Oletteko olleet tyytyväisiä hankintoihinne?

Söppänän höppänän kuvatuksia

Oon ollut kauheen laiska kaiken leikittämisen sun muun kanssa nyt kipeänä, eli paljon on vaan hengailtu Leon kanssa sohvalla tai koneen ääressä tai keinutuolissa, tai sitten Leo on saanut katsella leluja itsekseen, mutta äsken jaksoin vähän aikaa olla Leon kanssa lattialla. Käytin energian hyväkseni myös ottamalla vähän kuvia Leosta taas, ja joistain tuli niin söpöjä että piti nyt tulla tänne kans laittaan :)

En oo kauheasti jaksanut kuvailla viimeaikoina kun on ollut niin pimeätä ulkona ja tässä huoneessa on vähän huono valaistus, mutta ei se oo niin justiinsa. Ei siis mitään valokuvauksellisia mestariteoksia nämä, mutta kyllä niistä Leon söpöyden näkee. ;)

Noista masullaolokuvista näkee hyvin miten hienosti Leo jo kannattelee päätään. Viime neuvolakäynnin aikaan Leo tosiaan ei kannatellut vielä ihan tarpeeksi päätään, mutta ollaan oikein tsempattu masuilua sen jälkeen, ja nyt se sujuu jo hienosti - ja ennen kaikkea hermostumatta :) Nyt Leo jo vähän viihtyykin mahallaan!

Ja ei sitten välitetä noista taustalla näkyvistä vaipparoskispusseista, vaatekasoista yms., eihän ;) Yleensä suorin täällä paikkoja vähän väliä ja ahdistaa jos on viikkaamattomia vaatekasoja tai muuta jossain, mutta nyt oon antanut itseni ottaa ihan rennosti... Ehtii sitä siivota sitten terveempänäkin taas :)

Kipeänä

Olis taas vaikka ja mitä kirjoteltavaa, mutta ei paljon löydy energiaa kun onnistuin sairastumaan jonkinnäköiseen flunssaan. Väsyttää kamalasti ja kurkku on tosi kipeä, päätäkin särkee ja yyh. :-( Pelästyin jo että onkohan tää angiina kun näin angiinaista pikkuveljeä lauantaina, mutta kurkkukipu ei toistaiseks ainakaan oo ihan angiinan luokkaa...

Kävin silti varmuuden varalta eilen terveyskeskuksella pikatestissä, ja kysäisin samalla tartuntavaarasta Leoo ajatellen. Testi näytti negatiivista mutta ohje oli että jos 1-2 päivän päästä vielä kurkku kovin kipeä niin uudestaan vaan testiin ja tällä kertaa myös ihan laboratiorion kautta. Ja sitä tartuntavaaraa ei Leon kohdalla kuulemma juurikaan ole. :) On vielä niin vähän aikaa synnytyksestä, että kuulemma minun kautta saadut vasta-aineet ovat vielä vahvoja, ja toki imetyskin auttaa vaikka imetänkin vain osittain.

Tuli vaan taas mieleen, että onneks en oo lopettanut imetystä, vaikka mieli olis välillä tehnyt kun on ollut kaikenlaista imetysvaikeutta. Nykyään imetys ja pulloruokinta sujuu sulassa sovussa, onneksi. :)

Mutta eipä tässä sen kummempia... Kunhan tulin valittamaan kurjaa oloani (haha) ja vakuuttelemaan, että en ole unohtanut blogia, olen vaan liian kehnossa kunnossa sitä kirjoittelemaan.

Nyt poistun takavasemmalle neulomaan, aloin eilen neuloa Leon isälle pipoa ja tumppuja synttärilahjaksi. Saa nähdä saanko 28.10. mennessä niitä valmiiksi, saatika postiin.. Mutta ehkä se osaa arvostaa vaikka oliskin vähän myöhässä. :D

Kyläreissulla papan sylissä

Twitter!

Onko kukaan teistä Twitterissä? :)

Mietin tossa yks päivä, että olis kiva jos tähän blogiin sais jonkun miniblogijutun yhdistettyä, johon vois laittaa sellasia lyhyitä juttuja joita ei ihan blogipostaukseks asti viitsi kirjoitella... Ja sitten tajusin että tonne sivupalkkiin saa Twitterin hienosti liitettyä, joten menin ja tein sitten uuden Twitter-tunnuksen. Mulla oli jo ennestään Twitter, mutta tein nyt kuitenkin ihan uuden uutukaisen lähinnä tätä blogia varten.

Olis kiva seurailla muita pienten vauvojen äitejä Twitterissä, eli jos käytät ko. sivustoa niin vinkkaa kommenteissa tai Twitterissä :)

http://twitter.com/kuningasleopold

Saa seurata mutta ei oo pakko, se kun näkyy tuolla sivupalkissakin tosiaan ;)

Kuva ei liity tekstiin tasan mitenkään, mutta ei anneta sen häiritä. Näin hienosti nousee pää nykyään <3

Osallistu täältä arvontaan jossa voit voittaa Walldesign-sisustusjulisteen! Täällä myös toinen Walldesign-sisustusjulistearvonta :)

Japanilaista ruokaa

Tänään illalla ei jostain syystä tehnyt mieli yhtään mitään mitä oli valmiina, joten päätin vihdoinkin kaivaa kaapista soumen-tarvikkeet ja tehdä soumenia, jota en ollut syönyt sitten Suomeen palaamisen jälkeen. Dokumentoin koko homman kameralla, kun Leokin nukkui niin nätisti (sen jälkeen kun olikin nukutusyrityksistä huolimatta valvonut 3 tuntia eli aivan liikaa, ja viettänyt ainakin tunnin siitä itkien kovaa yliväsymystään, raukka).

Vasemmalta oikealle: inkiväärimurska, men-tsuyu,
wasabi-tahna, soumen-nuudelit

Soumenia on tosi helppo tehdä, ja tarvikkeiksi riittää nuo tuossa kuvassa näkyvät. Inkivääri on paljon parempaa tuoreesta inkivääristä raastettuna, mutta paremman puutteessa tuo Blue Dragonin inkiväärimurskakin käy. En jostain syystä löytänyt isosta Citymarketista mitään muuta inkivääriä muistuttavaa.

Men-tsuyu on suoraan suomennettuna nuudelikastiketta. Sitä käytetään yleensä eri nuudelilajien dippailuun, joko kylmänä tai kuumana. Wasabi on sitä piparjuurta muistuttavaa vihreätä tahnaa jota syödään sushinkin kanssa. Soumenit on hyvin ohuita vehnästä tehtyjä nuudeleita (jotka tuoksuu muuten ihan spagetilta keitettynä, vaikka maku on erilainen).

Soumenit on pakkauksessa tälläisinä annoksina

 Muistelin, että kun teimme mieheni kanssa soumenia joskus kesäkuussa, kaksi tälläistä annosjuttua per naama oli vähän liian vähän. En kuitenkaan halunnut syödä kauhean suurta määrää tällä kertaa, joten laitoin kaksi annosta, jonka oletin olevan juuri sopiva määrä.

Japanilaiset kokkaa paljon syömäpuikoilla,
mutta jos säälii käsiään niin kannattaa käyttää
kokkaukseen sopivia pitkiä puikkoja, ei näitä
normaaleja syömäpuikkoja

 Määrähän olikin sitten ihan valtava... No ei se mitään. Soumenit ovat niin ohuita, että annoin niiden kiehua ehkä minuutin verran liedellä, kunnes siirsin sivuun.

Soumenit kököttivät hetken sivussa, kun etsin siivilää

Tämän jälkeen huuhtelin soumeneita runsaassa kylmässä vedessä. Tein siis kesällä syötävää soumenia, joka jäähdytetään hyvin kylmäksi. Sekaan olis voinut laittaa jääpaloja, mutta ei nyt ollut jääpaloja tehtynä, joten kylmä kraanavesi sai kelvata.

Lähtötilanne pöydällä. Naurattaa tuo mun soumen-kulho, isoäiti taitaa käyttää sitä lähinnä salaattiin yleensä, mutta en löytänyt parempaa :) Soumenit ovat kulhossa kylmässä vedessä lillumassa, tässä vaiheessa olis kiva ollut olla niitä jääpaloja. Japanilainen mieheni tosin olisi moittinut siitä, että eihän näin kylmällä säällä syödä kylmää ruokaa. Se ei koskaan muista, että Suomessa talot on talvellakin lämpimiä sisällä (meillä oli miehen luona helmikuussa parhaimmillaan 6 astetta sisällä), joten kylmää ruokaa voi tehdä mieli kylmällä säälläkin.

Sekoitin men-tsuyuun wasabia ja inkivääriä. En tiedä laittaako japanilaiset normaalisti wasabia men-tsuyun joukkoon, vaikka idea taisikin olla mieheni. Itsehän rakastan wasabia ja se sopii mun mielestä soumenin kanssa ihan hirmu hyvin. :)

Men-tsuyun sekaan voi myös lorauttaa hieman vettä alkuun, sillä se on aika voimakkaan makuista. Itse en laita sekaan vettä ihan siitä syystä, että soumenien mukana tuonne dippauskuppiin kulkeutuu kuitenkin vettä, ja men-tsuyu laimenee itsestään. Aluksi voi vaan dipata soumeneita vähän vähemmän sinne men-tsuyuun, jos men-tsuyu tuntuu liian voimakkaalta.

Ja sitten olikin edessä paras vaihe eli syöminen. Kuvasta paljastuu myös paha tapani, eli kirjojen lukeminen syödessä.

En todellakaan jaksanut edes puolia tuosta määrästä, hahah. Määrä tosin näyttää tossa vielä isommalta, kun kulhossa on yli puolet vettä :) Mutta joo, tuli lievä virhearvio... Olis pitänyt pitää mielessä se, että mieheni syö hoikkaan varteensa nähden ihan käsittämättömiä ruokamääriä, eli sillä kertaa kun laitettiin 4 annosta niin mieheni söi niistä varmaan ainakin 3... Yksi olis siis riittänyt oikein hyvin yksin syödessä!

Ja jos jollekulle tuli mieleen, niin joo, soumenin syöminen voi olla aika sotkevaa jos ei ole varovainen. Ensin syömäpuikoilla noukitaan veden seasta nuudelit, jotka siirretään tuohon dippauskulhoon, ja sitten ne pitäis vielä saada suuhunkin asti. Japanilaiset tuntuu hyvin harjaantuneilta tässä hommassa, mutta itseltä ei kyllä ihan roiskimatta vielä suju. :D

Ei muuten kannata ottaa oppia tavasta jolla pidän syömäpuikkoja kädessä, sillä vaikka se on niin "oikean" näköinen syömäpuikkojen pitotapa että hämään sillä jopa japanilaiset luulemaan että pidän puikkoja kädessä oikeaoppisesti, niin ei se silti ole täysin puhtaasti oikeanlainen tapa pitää niitä kädessä.... Mutta toisaalta, ei kyllä kukaan japanilainenkaan tunnu pitävän syömäpuikkoja täysin oikeaoppisesti. Mieheni pitää puikkoja kädessä niin, että ne ovat X:n mallisesti. Oon tutkinut sitä monta kertaa, mutta en vieläkään käsitä, miten mies saa sillä tavalla kiinni yhtään mistään ruuasta. :D

Nyt Leo heräs, eli on varmaan aika mennä syöttöpuuhiin ja sitten jos menisi itsekin nukkumaan.

Teehetki

Leolla on ollut nyt muutama päivä taas vähän rankempaa, mistä lie syystä. Välillä on meinannut itselläkin väsymys iskeä, kun mikään ei oo hyvin ja koko ajan pitää etsiä eri juttuja millä sais toisen vähän paremmalle tuulelle. Tänään omaa harmitusta on lisännyt moninkertaisesti se, että imetys on kauhean tappelun ja huudon takana. Äsken ei onnistunut ollenkaan, Leo huoli pelkän pullon. :(

En nyt silti vielä ota siitä liikaa stressiä, ehkä huomenna sujuu taas paremmin.

Nyt Leo on ulkona vaunuissa nukkumassa, ja tein itselleni kupillisen terveellistä ja herkullista matcha-teetä. Mitkään hedelmäteet sun muut tai edes perus musta tee ei ole mun makuuni, vaan pidän vihreästä teestä, etenkin matcha-muodossa, jota opin juomaan Japanissa asuessani. Sushi-ravintoloissa matchaa oli aina tarjolla iso purkillinen josta sitä sai ottaa ihan niin paljon kuin haluaa. Matchaa juodessa alkaakin aina tehdä mieli syödä sushia!

Matchassa on kofeiinia enemmän kuin jopa kahvissa, eli raskaus- ja imetysaikana ei välttämättä kannata kuppikaupalla juoda, mutta matchassa on myös enemmän vitamiinejä ja muita hyödyllisiä ainesosia kuin kahvissa, tavallisessa vihreässä teessä tai mustassa teessä.

Matchasta voit lukea lisää vaikka täältä. Suurin osa japanilaisista muuten juo matcha-teen ihan ilman mitään bambuvispilöitä, eli vaikka tuolla sivulla lukee että se on olennainen osa matcha-teetä, voi matchan kyllä nautiskella ihan ilman mitään erikoisia vispaamisia. ;) Meillä on täällä jossain bambuvispilä mutta eipä ole tullut käytettyä matchaa juodessakaan...

Vaahtoa pinnalleen keräävä matcha voi
näyttää vähän hassulta, mutta maku on
erinomainen ♥

Pitää varmaan katsella, saisko jostain suomalaisesta kaupasta ostettua edullisesti matchaa. Onneksi nyt on vielä Japanista tuotua kaapissa, mutta pitää varmaan ostaa lisää varastoon ennen kuin loppuu! :)

Hankinnat: Manduca & leikkimatto

Oon shoppaillut vähän Huuto.netissä viime viikkoina, ja tässä nyt pari ostosta mitkä tulivat eilen ja tänään :)

Manduca-kantoreppu

Huuto.net-myyjä toimitti Manducan alkuperäispakkauksessa,
reppua oli kuulemma käytetty vain kerran kokeillen, ja onkin sen oloinen

Tämän näköinen on meidän Manduca. Olisin
mieluummin halunnut ruskean, mutta ei ollut
sopivia ruskeita Huuto.netissä tarjolla!

Vähän taustatarinaa: Ostin meille Tricot-slen kantoliinan jo ennen kuin Leo syntyi, ja pidin siitä kovasti. Leokin on aina viihtynyt kantoliinassa erittäin hyvin, ja kantoliina on ergonominen sekä Leolle että mulle.

Kantoliina on kuitenkin sellanen monta metriä pitkä ja painava, ja sitä käyttäessä tuli monta kertaa turhauduttua siihen, miten hankala liinaa on vaikka auton parkkipaikalla sitoa. En tietenkään halunnut että liina viistäisi maata pitkin, mutta liinan päät pääsi kyllä melkein aina osumaan maahan kun liina on niin pitkä D: Lisäks käyttömukavuus riippu hirmu paljon sidontakerrasta, joku kerta se oli päällä tosi hyvä ja mukava, ja joku toinen kerta tuntu väärältä kunnes jouduin ottamaan liinan pois ja sitomaan taas uudestaan...

Halusin kovasti tykätä kantoliinasta käyttömukavuuden ja ergonomian takia, mutta käytännöllisyys liinan kohdalla oli valitettavan heikko. Sitomisen hankaluuden takia liina olikin lähinnä kotona käytössä, oon vissiin kaks kertaa ollut sen kanssa ihmisten ilmoilla. Kotona oon käyttänyt sillon kun Leo ei meinaa millään rauhoittua - se hyvä puoli liinassa on että Leo rauhoittui siinä yleensä todella hyvin - mutta vauvan itkiessä harvoin riittää kärsivällisyys alkaa sitoa liinaa.

Sain veljeltäni myös tuollaisen BabyBjörn-kantorepun, joka oli heiltä jäänyt käyttämättä. Käyttämättä jäi muuten täälläkin. Kokeilin sitä tasan kerran, ja asento oli niin luonnoton vauvalle, että en uskaltanut pitää Leoo siinä yhtään!

Olin siis jo pitkään mietiskellyt paremman kantovälineen hommaamista - Leo tykkää kanniskelusta ja sylissä olosta, ja tykkään itsekin pitää Leon lähellä, mutta tuollainen 6,5kg jötkäle on jo aika rankka kanniskella pitkiä aikoja :)

Olin lukenut monesta äitiysblogista tuosta Manducasta, ja olin myös tutkiskellut kantoreppuja googlen avulla, eikä Manducasta löytynyt juuri mistään negatiivistä sanaa. Ainoa mitä muistan kohdanneeni oli jotain tyyliin että "säädöt on liian monimutkaiset", mikä tuntuu hassulta nyt kun olen itse sitä kokeillut... Säädöt on meinaan erittäin hyvät, monipuoliset mutta yksinkertaiset kunhan niitä jaksaa opetella käyttämään. Opetteluun meni n. 5 minuuttia, eli ei mikään haastava homma. :)

Leo oli Manducassa vasta kerran eilen, eikä silloin kovin pitkään kun oli vähän huono hetki ja Leo alkoi itkeä. Toivon kovasti, että itku ei johtunut Manducassa olosta, vaan oli vaan yleistä itkuisuutta mitä oli vähän enemmänkin eilen :) Manduca nimittäin tuntui päällä ihan hirmu hyvältä, vauvan sai siihen tosi hyvään asentoon eikä Leon 6,5 kilon paino tuntunut hartioissa miltään. Manducaa voikin käyttää 20kg painoon asti, eli jos Leo vaan siinä viihtyy niin saadaan siitä pitkäaikainen apuväline.

Kivoin säätö on se, millä vauvan saa vedettyä ihan vatsaan kiinni. Se tosin vaatii ainakin mulla sen että laitan hihnat ristiin selän puolelle, kun sillä toisella kiinnitystavalla hihnat oli sopivat vasta kireimmällä säädöllä, eikä kiristysvaraa siis ollut. Nyt kun laitan ne selän kautta niin saan vähän sitä kiristysvaraakin hihnoihin. (En tiedä onko tässä mitään järkeä jos ei tiedä miten Manduca laitetaan, mutta yritän siis sanoa että on kivaa kun Manduca on säädöiltään monipuolinen mutta helppokäyttöinen. :D)

Pitää jossain vaiheessa koittaa, jos saisin Leon tuohon Manducaan lämpimissä vaatteissa, niin päästäis ulkoilemaankin sen kanssa. Vaunulenkkeillään melkein joka päivä, mutta tois vähän lisää haastetta jos olis 6,5kg lisäpainoa kropan etupuolelle kiinnitettynä! :)

Satuin muuten ostamaan Huuto.netistä Leolle 62cm välikausihaalarin, joka toivottavasti tulee pian postissa. Jos tohon Manducaan menee 20kg lapsikin niin luulis yks kuuskilonen menevän vaikka sitten ohut haalari päällä. :D

Ja sitten se toinen ostos, joka tuli tänään postissa...

Leikkimatto

Siis ihan perus simppeli söpö leikkimatto tuomaan jännitystä masulla hengailuun! :) Leolla ei tähän asti ollut mitään varsinaista leikkimattoa, hyvin on viihtynyt äitiyspakkauksen makuupussin tai tuollaisen sinisen lammaskuvioisen pikkutäkin päällä lattialla. Päätin kuitenkin ostaa ihan asialle vihityn leikkimaton, ja huusin tämän Huuto.netistä hurjaan 5 euron hintaan (postikulut oli päätähuimaavat 1,5e tai jotain sinne päin).

Leikkimaton nukkaisuus yllätti vähän, se oli kauttaaltaan ihan nukan peitossa, mutta heilautin vähän taikasauvaa (eli käytin nukanpoistokonetta, paras keksintö) ja 15 minuutin (!) päästä matto oli suorastaan kuin uusi. Muuten siis erittäin siistissä kunnossa :) Veikkaan, että matto on mennyt pesukoneen kautta kerran jos toisenkin, joka on aiheuttanut nukkaantumista.

Leo pääsikin päivän ensimmäisten päiväunien jälkeen kellimään leikkimatolle ja viihtyi siinä hyvän tovin...

Näin sitä köllitään uudella leikkimatolla

Pääkin nousee hienosti nykyään

Selällään on silti paljon kivempi olla kuin mahallaan :D

:D ♥♥

"hääääääää........

....TSHIUHHHHH!!!"

Takkaa oli kiva katsella

On se söpö vaikka itse sanonkin :D

Kivaa oli!

Vissiin äitin naama on niin naurettava

Pieni sievä kieli :D

Tyytyväinen pikkumies

Sellaisia ostoksia tällä kertaa :)