Lisää kuvia

Äitini kävi taas kuvaamassa vauvaa, tällä kertaa kylvetyksen yhteydessä :)

Kaikki kuvat taas © Pirjo Koistinen.

Valokuvia

Äitini harrastaa valokuvausta, ja tulikin tällä viikolla yhtenä päivänä kuvailemaan minua ja poikaa. Olinkin jo vähän odotellut jo, ja suorastaan yllätyin kun siinä kesti kokonaiset 2,5 viikkoa ennen kuin äitini tuli kameran kanssa meitä katsomaan. ;) Ilman kameraa on toki tullut monesti katsomaan, mutta yleensä äidillä tuntuu olevan kamera mukana ihan joka paikassa, niin yllätti ettei aiemmin kuvaillut poikaa!

Jotenkin sitä itse näyttää omasta mielestään aina niin hölmöltä ja on kaksoisleukaa ja pullaposkea ja vaikka mitä, mutta onneksi tuo poika on ihanan näköinen joka kuvassa ja huomio kiinnittynee häneen enemmän kuin meikäläisen kauneusvirheisiin. Hah.

Tässä kuvasaldoa:

Kaikki kuvat © Pirjo Koistinen. :)

Kasvuspurtti

Pojalla oli tiistaina taas neuvola-aika, ja paino oli jo 3800g, siis vain 10g vajaat syntymäpainosta. Takaisin syntymäpainoon pääsyssä kesti hieman normaalia pidempään, mutta vihdoinkin päästiin sinne asti!

Tähän asti poika on syönyt korviketta tosi paljon imetyksen lisäksi, mutta nyt vihdoinkin on määrät hieman vähentyneet. Taisi olla joku melkein viikon mittainen kasvuspurtti. Ihan hyvä vaan, sai poika vähän lihaa luiden ympärille. Kaikki kyselee, että onko pojalla tullut painoa lisää kun on posket niin pyöreän näköiset. :)

Meillä on sujunut kaiken kaikkiaan tosi hyvin nyt kun on otettu korvike käyttöön. Poika nukkuu säännöllisemmin ja paremmin, ja hereillä ollessaan on paremmalla tuulella. Edelleen kuitenkin haluan luopua korvikkeesta ajan kanssa, joten toivotaan että oma kroppani tajuaa vihjeen kun imetän edelleen hyvin usein. En anna enää korviketta ennen kuin pojalla menee hermot, en siis läheskään joka ruokailun jälkeen.

Viime yö oli ensimmäinen yö jolloin poika ei tarvinut korviketta ollenkaan, pärjättiin omillamme. Olin ihan yllättynyt aamulla kun tajusin että yö oli jo ohi. Tuntui oikein saavutukselta. :) Toivottavasti jatkuu samaan malliin!

Kylvyn jälkeen :)

Edistystä

Noniin, käytiin tänään neuvolassa punnituksella, ja pojan paino oli 2 päivän takaisesta noussut huikeat 125 grammaa. :) Tais siis ottaa kunnon kasvuspurtin nyt, kun saa ruokaa niin paljon kuin napa vetää. Terveydenhoitajakin naureskeli, että normaalisti tulee n. 100 grammaa viikossa.

Mutta hyvä juttu että pojan paino lähti nousemaan, eikä kyseessä ollut mikään sen vakavampi syy kuin maidon riittämättömyys.

Otin ihan asiakseni syödä itsekin enemmän, ja synnytyksen jälkeen jatkunut painonlaskuputki stoppasi vihdoinkin ja tänään vaaka näytti +100gr. Paino on laskenut kaikkineen n. 10kg, ja laitokselle jäi siitä vain alle 5kg, eli siis muuten vaan paino laskenut reilut 5 kiloa.. Raskauskiloja jäljellä enää kolmisen kiloa.

Sikäli kyllä kivaa että eipähän ole hankala päästä entisiin mittoihin, mutta en usko tuon rajun painonlaskun ainakaan auttaneen maidontuotannon kanssa. Olen kuitenkin syönyt ainakin sen 1800-2000 kaloria jatkuvasti kotosalla, että ei tässä mitään nälkäkuuria ole pidelty.. Mutta koitetaan nyt sitten syödä vielä enemmän, jos se vaikka auttaisi maidontuotannon kanssa. :)

Ai joo, itse jouduin muuten antibioottikuurille kohtutulehduksen takia. En kärsi mistään muusta kuin kovista vatsakivuista, mutta lääkäri totesi kohtutulehdukseksi. Kannattaa siis mennä lääkärikäynnille jos tulee kummallisia vatsakipuja, vaikka ei olisikaan kuumetta tai muita oireita!

Aamuöinen ruokailusessio.

Lisää pojan punnailua

Kävin eilen neuvolassa omien vatsakipujeni takia, käynti oli sovittu neuvolantädin kanssa toissapäivänä kotikäynnin yhteydessä. Tarkoitus oli punnita poika vasta tänään torstaina, mutta päätettiinkin sitten punnita poika jo siinä samalla mun käyntini yhteydessä, kun kerta molemmat siellä jo olimme.

Punnituksesta kävikin sitten ilmi, että pojan paino oli laskenut taas 5 grammaa edellisestä päivästä, vaikka poika oli juuri ruokaillutkin. Neuvolantäti antoi käteen lähetteen lastenpolille, ja lähdimme sinne päivystykseen saman tien.

Lastenpolilla tarkistettiin pojan bilirubiini-arvot, sillä neuvolassa ei oikein osattu sanoa, onko poika keltainen vai johtuuko se vain ihonväristä. Korkeat bilirubiini-arvot ilmeisesti voivat aiheuttaa myös painonlaskua vauvassa. Lääkäri oli sitä mieltä ettei poika kovin keltaiselta näytä, mutta arvot tarkistettiin kuitenkin.

Aikaa sairaalassa menikin sitten 2-3 tuntia, sillä odottelimme paikan päällä tuloksien kuulemista. Samalla juttelin hoitajan ja lääkärin kanssa paljon siitä, miten imetys on meillä sujunut, ja jo siinä vaiheessa arvelivat, että saattaa olla että mulla ei yksinkertaisesti maito riitä ja siksi pojan paino on laskenut. Lisäksi poika on kovasti laiska imemään, nukahtaa rinnalla melkein heti, mikä ei ainakaan auta kroppaani lisäämään maidontuotantoa.

Loppujen lopuksi saimme kuulla, että pojan bilirubiini-arvot ovat aavistuksen korkealla, mutta eivät läheskään niin korkealla että siitä olisi haittaa tai tarvittaisiin jonkinlaista hoitoa. Lopullinen tuomio oli siis se, että poika ei yksinkertaisesti saa riittävästi syödäkseen, ja hoidoksi käskettiin antaa pojalle korviketta jokaisen ruokailun jälkeen.

Näin on siis tehty. Poika on ensin rinnalla niin kauan kun omat ja pojan hermot riittävät, eli lähinnä niin kauan kun imetys on aktiivista eikä jätkä simahda heti rinnalle päästyään. Herättelen poikaa aina muutamaan otteeseen ruokailujen aikana, mutta loppujen lopuksi se menee aina siihen, että imeminen on pelkkää pientä näykkimistä samalla kun poika vetää sikeitä. Tässä vaiheessa herätellään poika vielä kerran ja otetaan tuttipullo esiin, josta tuo sitten vetääkin suurella innolla 30-50 milliä vastiketta. Sitä siis menee aika paljon vaikka olisin juuri imettänyt; joko maitoa todellakin tulee hyvin vähän, tai poitsu sitten tykkää syödä tosi paljon. :)

Huomenna on taas uusi punnitus, ja jos huomiseen mennessä paino ei ole lähtenyt nousuun, aletaan etsiä muita syitä painonlaskuun. Poika on kyllä syönyt nyt niin paljon tänään, että uskon painon lähtevän tällä nousemaan. Poika on myös nukkunut paremmin ja säännöllisemmin, ja on hereillä ollessaan valppaampi ja hyväntuulisempi, mikä myös kertonee siitä, että aiemmin ruoka ei tosiaan ole riittänyt. Ei sillä, että poika missään vaiheessa olisi tuntunut kamalaa nälkää näkevän, mutta oli hieman itkuisempi ja heräili useammin.

Äsken tätini sylissä, lievästi sanottuna
tyytyväisen näkösenä, kun on molemmilta
puolilta imetetty ja vielä annettu 50ml korviketta. :)