Unijuttuja + Leo 7kk

Tottuuko näihin aamu kuuden herätyksiin ikinä!? Leo nukkui aina ennen vähintään johonkin yhdeksään asti, pienempänä vielä pidempään, mutta nyt ainakin kolmisen viikkoa Leo on herännyt viimeistään tasan kuudelta. Parhaimmillaan herätys on jo 5.30. Oon ottanut tavaks mennä viimeistään 22.00 nukkuun, eilen menin jo 21.30, mutta silti väsyttää...

Ehkä sit helpottaa, kun Leo alkaa syödä vähemmän yöllä. Unikoulu ei just nyt kiinnosta, koska siitä tulee vaan ihan hirveä taistelu Leon kanssa. Leo on ihan tosissaan yöllä nälkäinen, ja mun mielestä on kamalaa huudattaa oikeasti nälkäistä lasta. Siinä vaiheessa kun itkut johtuu lähinnä tutin tai muun puutteesta niin vielä ymmärrän, mutta joo. Huudattaminen ei mun mielestä oo keino lopettaa yösyömisiä. (Joillain yösyöminen on tietysti vaan tapa ja jää helposti pois suuremmitta huudoitta unikoululla, mut tarkotan vaan että Leon kohdalla niin ei oo!)

Sen takia yritänkin Leon kanssa vähentää niitä yösyömisiä pikkuhiljaa. Laitan yleensä korvikkeen sekaan vetta yöllä, vähentääkseni kalorimäärää. Vedellä laimennettu korvike myös menee huonommin alas, Leo juo jonkun verran ja sitten jatkaa uniaan. Pelkkää korviketta Leo tankkais ihan mielin määrin öisin! Sitten ei mee päivällä ruoka. Jokin aikaa sitten olin pitkään vähentänyt korvikkeen määrää yöllä ja yritin päästä siitä kokonaan pois, mutta siitä seuras vaan että Leo olikin sitten hereillä pari tuntia kun ei saanut korviketta. Ei siis yleensä itkeskellyt tai mitään, vaan muuten vaan riekkui hereillä eikä edes antanut mun nukkua riekkuessaan, vaan vaati mun seuraa! Sen takia pullo nyt on sitten edelleen käytössä, mutta kokeilen taas joku kerta uudestaan. Yöriekkumista jatkui pitkään, niin oli pakko luovuttaa kun ei jaksanut enää valvoa öitä myöden.

No, riittää valitus. Leolla tuli 21. päivä 7kk täyteen. :) En oo jaksanut enää viimeaikoina tehdä sellaisia jokakuukautisia postauksia asioista joita Leo osaa tehdä, mutta tässä nyt kuvien kera vähän juttua viimeaikaisista uusista taidoista.


Kuten kuvasta näkyy, Leo on alkanut kiipeillä mm. printteriskannerin päälle, ja oikeastaan minkä vaan mikä on sopivan matala. Sohvat ja pöydät on vielä liian korkeita, mutta Leo tulee koko ajan taitavammaksi kiipeilyssä, ja ryömiikin jo helposti esim. mun jalkojen yli lattialla, sen kummemmin muksahtelematta.

Äidin kevättakin vyötä on hyvä pureskella ja repiä

Leo myös osaa mennä ryömimästä istumaan ja takas ryömimään. Aiemmin se ei oikein sujunut ja Leo tuli eräänkin kerran leualleen alas, joten pitkään menin aina perässä kun huomasin sen menneen istuma-asentoon, mutta nyt se jo sujuu ilman että tarvii aina ottaa koppia kun Leo menee takaisin ryömimään. Istuminen tosin on vielä tuota tripod-istumista, siis Leo nojaa käsillä jalkoihin tai maahan.

Yksi Leon serkuista oli jostain syystä ottanut tonttulakin mukaansa... helmikuussa... :D

Selkä suorana istuminen onnistuu jo ihan hyvin, mutta siihen asentoon Leo ei ole itse vielä mennyt kuin pari kertaa, eli pääasiassa autettuna. Suojaheijaste taakse on vielä melko olematon, joten Leon istuessa selkä suorassa on vielä oltava takana varmistamassa, ettei mies keikahda ja kolauta päätänsä.

Ryömimisestä nyt ei oo mitään varsinaista kuvaa, mutta se on todella vauhdikasta menoa. Leo ryömi alusta asti kovalla vauhdilla, ja huoneesta toiseen ja asunnon päästä päähän ryömininen ei tuota mitään ongelmia. Kaikista nopeiten Leo ryömii aina kun otan vaunut parvekkeelta sisälle; vaunut kiehtoo Leoo ihan mielettömästi, ja olis niiiiin ihanaa päästä nuoleskelemaan renkaita. :D Tulee aina kiire ottaa vaunut kokonaan sisälle ja laittaa ovi kiinni ennen kuin Leo pääsee renkaisiin kiinni... Leo myös usein ryömii toispuoleisesti, niin että potkii vauhtia lähinnä oikealla jalallaan. Käsistäkin on toinen enemmän käytössä, en tosin muista kumpi.

Ääntely on sellaista äppäppäppä, appappappa, ammammamma, vauvauvauvau tasoa, ja Leo on myös oppinut päristelemään. Nyt Leo ei juuri muuta teekkään kuin päristelee niin että kuola lentää. Joskus lentää myös ruoka tai maito suusta. Hauskinta on kun Leo päristelee unissaan. Välillä luulen Leon heränneen kun pinnasängystä tai vaunusta kuuluu päristelyä, mutta vilkaistessani Leo onkin ollut ihan umpiunessa. :D

Eroahdistusta tai vierastusta EI ole :) Leo vierasti viikon parin verran 3kk ikäisenä mutta sen jälkeen se on mennyt ohi, eikä ainakaan vielä ole tullut takaisin. Äiti myös saa mennä vessaan ja muihin huoneisiin ilman että siitä seuraa suurempaa eroahdistusta. Väsyneenä Leo saattaa vähän huudella perään, mutta ei mitään sen kummempaa. Myös Leon jättäminen muiden ihmisten seuraan ilman äitiä sujuu ongelmitta.

Vau.fi sanoo, että 7kk ikäinen ymmärtäisi jo 6-8 sanaa, mutta enpä tiedä... Mulla on huono tapa olla toistelematta sanoja kauheasti Leolle, siis sellaisia yksittäisiä. Puhun kyllä Leolle, mutta en toista tiettyjä sanoja tietyissä tilanteissa. En siis usko että Leo ymmärtää vielä monia sanoja, ei ainakaan 6-8 sanaa :) Ehkä ainoa mitä toistan aina, on "hyvä, kiitos!" kun Leo ilmaisee ettei halua syödä enempää kiinteätä ruokaa. Pitää varmaan miettiä sanoja joita alkais toistelemaan tietyissä tilanteissa, koska mähän tässä oon suurimmassa vastuussa Leon kielellisestä kehittymisestä!

Ei-sanaa en muuten oo juurikaan käyttänyt... Helpompaa on vaan mennä Leon luokse ja laittaa se jonkun lelun luokse kuin odottaa noin pienen todella ymmärtävän miksi kielletään. En halua muutenkaan alkaa viljellä ei-sanaa joka välissä, vaan haluan turvautua huomion ohjaamiseen muualle (redirecting). En halua tehdä ei-sanasta tapaa, jota tulee toistettua joka välissä. Redirecting toimineekin pienelle lapselle paremmin kuin ei-sana, ainakin siihen asti kunnes lapsi alkaa todella ymmärtää miksi jokin asia on kiellettyä. (Myönnän, pidän monista attachment parenting -jutuista. En tosin oo 100% AP, mutta monia kasvatustapoja ammennan sieltä suunnasta. Siksi siis, että se tuntuu itselle luontevammalta, ei siksi että se olisi jotenkin äärettömän paljon parempi kuin muunlainen nykyaikainen kasvatus.)


Loppukevennykseksi vielä muutama hulvaton kuva eiliseltä :) Leo oli juuri herännyt päiväunilta ja oli ihan villinä, tukka pystyssä. Oli pakko laittaa toi ensimmäinen kuva kännykän lukitun näytön taustakuvaks, naurattaa joka kerta kun katson kelloa tai muuten vaan availen kännykän näyttöä.

Että sellaista tällä kertaa. :D


PS. Sovin eilen koiranpennun kasvattajan kanssa, että meen ens viikolla taas katsoon pentua :) Ja mikä parasta - omistaja sanoi, että luovutus käykin jo pennun ollessa 7-viikkoinen, alunperin oli puhe luovutuksesta n. 8,5 viikon iässä. Pennut ovat kehittyneet hienosti ja maistelevat jo kiinteitä, joten jos 6. viikolla tapahtuvalla eläinlääkärikäynnillä kaikki on OK, tulis pentu meille jo 23. tai 24. maaliskuuta. Eli siis vain vähän yli 3 viikon päästä!! En malta odottaa. <3