Sitterissä hengailua ja juttua 3,5 ensimmäisen elinviikon kehityksestä

Oon alkanut laittaan Leoo sitteriin aina sillon tällön pieniksi ajoiksi. Kyseessähän on veljen perheeltä saatu halpissitteri joka ei varmaan oo mikään ergonomisin vaihtoehto noin pienelle, joten sitterissä vietetyt ajat on hyvin lyhyitä.

Leo nyt ei muutenkaan viihdy siinä pidempään kuin 5-10 minuuttia kerrallaan sillon tällön. Tuo on sellainen mammanpoika, ettei se viihdy sitterissä eikä lattialla eikä oikein missään muualla kuin äiskän sylissä. :) Vaan eipä se tässä iässä haittaa, kyllä sitä itsenäisyyttä ja itsekseen olemista ehtii harjoitella sitten kun poitsu on vähän isompi. Kyllä muakin ahdistas olla yksin kylmällä lattialla (no okei, on siinä aina jotain lämmintä alla tietysti..) jos on ensin ollu sellaset 10 kuukautta äidin masussa!

Tuohon sitterin kuuluu tollanen lelusysteemi josta puuttu sopivasti yks lelu, niin sain siihen sairaalassa saadun Libero-kassin mukana tulleen lelun tyrkättyä kans. Se tuntuu olevan Leon lemppari niistä, poika tuijottelee sitä kovasti.

Pää pysyy jopa melko suorassa jo sitterissä ollessa :) Tuo sitteri on vähän kehno kun se on vähän liian syvä vielä Leolle, mutta laitoin pyllyn alle taitellun sideharson ja vielä yhden vaipan, niin sain pojan enemmän makuuasentoon.

On se jännä seurata miten tuo poika kehittyy, vähän kerrallaan. Askelet on vielä pieniä, mutta siitä se lähtee. Leo on nyt saanut vähän voimia niskaansa ja nostelee ja kääntelee päätään mahalla ollessaan. Pitkään on myös viihtynyt paremmin selällään kuin kyljellään, nukutan edelleen aina kyljellään niin kuin sairaalassa neuvottiin mutta jätkä kääntyy aina selälleen nukkumaan. Viime yönä yhdessä välissä kun herättiin syömään niin Leo oli kääntynyt kyljeltään mahalleen, tosin siinä varmasti auttoi se, että minä makoilin vieressä ja vedin sängyn notkolle, eli siihen alamäkeen oli helppo kierähtää mahalleen :)

Eilen sain myös nähdä ihka ensimmäisen kunnon hymyn :) Leo on hymyillyt jo pari viikkoa etenkin unissaan, mutta yleensä hymyt on olleet sellaisia vinoja hymyjä. Eilen ensimmäistä kertaa tuo onnistui saamaan molemmat suupielet ylös samaan aikaan oikein leveään hymyyn. :D

Vielä hymyily ei kyllä juurikaan tapahdu reaktiona mihinkään, vaan hymyt tulee ihan satunnaisesti.

Ääntään Leo on myös alkanut käyttää eri tavoilla, enää ei ole pelkkää itkemistä ja ähkimistä mitä sieltä äänihuulilta lähtee, vaan poika ihan jokelteleekin välillä.

Leo myös viihtyy hereillä pidempiä aikoja kuin aiemmin, eli enää ei ole ihan vaan nukkumista kaiket päivät.

Kasvonpiirteet muuttuu myös koko ajan, juuri tänään sekä pojan isotäti että isomummu erikseen mainitsivat että Leo on alkanut näyttää enemmän isältään. Mielenkiintoista nähdä, kuinka japanilaisen näkönen pojasta tulee, vai tuleeko enemmän suomalaisen näköinen :)

Leon silmät on muuten alkaneet muuttua ruskeiksi pikkuhiljaa. Aluksi ne oli ihan tummanharmaat, ei siis edes siniset vaan ihan "värittömät" jännät, mutta nyt on alkanut muodostua ruskehtavia alueita iiriksiin. Oon tihrustanut pojan silmiä jatkuvasti ja toivonut että niistä tulisi ne ruskeat. :D Mun suvussa kellään ei ole ruskeita silmiä, mutta pojan isä on tyypillinen japanilainen eli mustat hiukset ja tummanruskeat silmät. Leo on alkanut myös kohdistamaan silmiään hieman paremmin, ei mene enää ihan niin kieroon koko ajan.

Kaikenlaista pientä kehittymistä on siis tapahtunut tässä 3,5 viikon aikana. Lauantaina Leolla tulee täyteen 1kk. Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti verrattuna raskauden viime viikkoihin, jotka tuntui matelevan ihan uskomattoman hitaasti.

Nautin tästä pikkuvauvaiästä täysin rinnoin, mutta odotan kyllä myös innolla sitä, että Leo alkaa ymmärtää ympärillä tapahtuvista asioista hieman enemmän ja alkaa leikkiä ja reagoida ympäristöönsä hieman enemmän.

Päätin muuten mennä tällä viikolla ostamaan jonkinlaisen kalenteri-päivyrisysteemin, johon kirjaan näitä kehitysaskeleita, ensimmäisiä hymyjä ja neuvolatuloksia sun muita. Vauvakirja meiltä löytyykin, mutta haluan ihan sellaisen perus päivyrin mihin voi päivämäärän kohdalle laittaa muutaman sanan muistiin. Ja toimiipa sitten muistuttamassa myös neuvola-ajoista ja sovituista tapaamisista ja sen sellaisista. Toivottavasti tuon lähikaupungin kirjakaupoista löytyy joku kiva.

Jos olisin rikas niin tilaisin Erin Condredin päivyrin. ♥ Vaikka toisaalta - 50 dollarin hinta nyt ei kovin päätä huimaava ole jos ottaa heinäkuu 2012 - joulukuu 2013 -mallisen ja siihen tosiaan pistää muistiin kaikenlaista pientä tosta pojasta, sellaista mikä muuten helposti unohtuisi vuosien saatossa.