Ihana ilma!

Voi että, on parasta kun tiet on vihdoinkin melkein täysin sulat ja aurinko paistaa! Aamuisin on vielä kylmä, mutta päivällä lämpötilat hiipii +5 paikkeille. Ulkona pärjää trenssitakilla ja kaulahuivinkin voi jättää pois.

Käytiin tänään aamulla heti herättyämme aamulenkillä. Aino kulki mukana vaunujen korissa kantokassissansa, sillä Aino ei vieläkään uskalla kävellä itse ulkona. Leo istui vaunuissa ja katseli innoissaan ympärille. Käveltiin vaan vähän päälle 2km, mutta se oli silti kiva alku päivälle. :)

Aloitin myös eilen treenaamisen 5km juoksua varten! Juoksu on mun juttu, se liikuntalaji josta kaikista eniten pidän. En ole kuitenkaan aktiivisesti juossut nyt pariin vuoteen. Kävin kyllä raskauden viimeiselle viikolle asti hölkkäämässä lähes joka päivä, mutta Leon syntymän jälkeen hölkkälenkitkin on jääneet.

Talven aikana himo aloittaa juoksutreenaus kasvoi pikkuhiljaa, mutta ei vaan missään vaiheessa tullut lähdettyä, oli niin kylmä ja tiet liukkaat ja Leon kanssa ulos lähteminen niin iso ruljanssi, ja muutenkin pakkanen oli usein liian kova Leolle. Aktiivisimpaan aikaan kävin kyllä juoksemassa talvellakin, mutta silloin ei ollut vaunuja työnnettävänä.

Nyt siis kun tiet on pääosin sulat, haluan vihdoinkin alkaa taas treenaamaan juoksua. Latasin iPhoneen Zombies, Run! 5K -applikaation. En olekaan aiheesta täällä blogissa koskaan puhunut, mutta olen todella iso zombifani :D Tuo appi yhdistää liikunnan, zombit ja mielenkiintoisen tarinan mahtavan oloisella tavalla.

Eilen puoli viiden aikaan Laitoin kuulokkeet päähän ja Leon vaunuihin ja lähdin ulos. Kuuntelin tarinaa zombeista, jotka mukamas "jahtasivat" minua lenkillä, ja vähän väliä kuulokkeista kuului käsky juosta kovempaa, etteivät zombit saa kiinni. Ihan paras ohjelma!

Lenkille tuli pituudeksi 6km, mutta hölkkäsin siitä vain alle puolet. Oon tammikuusta asti käynyt äidin kanssa 3-6km kävelyllä vähintään joka toinen päivä, mutta vauhti on meillä yleensä aika rento. Kuntopyöräilykin vaikuttaa ihan eri tavalla kuin kävely ja hölkkä. Haluan siis aloittaa rauhallisesti, joten nyt iso osa matkasta meni vain reippaasti kävellen. Tänään illalla meen taas treenaamaan zombien kanssa.

Ai että oli kyllä ihanaa hölkätä pitkästä aikaa! Pitää vielä hommata puhelimeen jotain menevää musiikkia, jota kuunnella lenkillä, sillä tuo zombitarina ei ole jatkuva, siis siinä on hiljaisia hetkiä jolloin keskitytään siihen liikkumiseen.

Viimeaikoina ruokailut on taas menneet vähän miten sattuu ja liikuntakin jäänyt vähemmälle, mutta yllätyin silti tänään vaa'alle astuessani siitä että paino oli pysynyt samassa. Kyllä se tästä vielä!