Väsyttää!

Siis voihan väsymys ja turhautuneisuus! Meillä oli eilen tosi kiva päivä, oltiin mun isovanhemmilla ja siellä oli myös mun tätiä ja serkkuja ja siskoa ja veljeä perheineen ja niin pois päin. Pääsin vähän rentoutumaankin kun muut meni rannalle ja otti Leon mukaan ja mä menin yläkertaan sänkyyn makoilemaan ja katselemaan Netflixiä :) (Katselin Doctor Whota jos jotakuta kiinnostaa!) Olin eilen siis niin väsynyt, että en jaksanut rannalle lähteä, ja olikin tosi kiva saada hetken hengähdystauko ihan yksin.

Kotiin tultiin kuuden aikaan ja Leo nukahti yöunille tosi helposti, kun ei ollut nukkunut kuin tunnin päiväunet puolen päivän aikaan. Yöllä Leo sitten kuitenkin heräs syömään 2-3 kertaa... Ja voi että mua taas väsyttää. Leo on ihan kamalan hankala syöttää nykyään, ja sormiruokailukin on enemmän pelleilyä ja ruuan heittelyä lattialle kuin oikeaa syömistä. Sen takia yöheräämiset onkin taas lisääntyneet, kun herra ei suvaitse syödä muuta kuin vähän maitoa ja muutaman suupalan päivän aikana.

Leo on välillä ollut pari viikkoa heräämättä lainkaan yöllä, mutta sitten se yöheräily on taas palannut syystä tai toisesta, useamman kerran flunssan tai muun sairauden takia. Nyt sitten tämä. Mikään unikoulu ei tunnu mun mielestä oikealta, varsinkin kun Leo tosiaan herää ihan oikean nälän takia eikä tottumuksesta, joten huudattamaankaan en ala.

Juuri äsken koitin syöttää Leolle aamupuuroa, mutta luovutin ensimmäisen lusikallisen jälkeen, kun Leo vaan vääntelehti ja tuijotteli lattiaa (johon oli juuri tiputtanut kaksi lusikkaa). En vaan jaksanut taistella, jos ei se syö niin sitten se ei syö. Pieni itku pääsi Leolta kun laitoin ruuan pois, mutta elättelen toivoa että se osais pikkuhiljaa laskea 1 + 1 = 2 ja ymmärtäis että ruokapöydässä syödään eikä pelleillä.

Tosiaan, kyse ei edes ole siitä etteikö Leolla olis nälkä... Leo on aina ollut hyvin syövä lapsi, eikä koskaan oo tarvinut miettiä että syökö se nyt tarpeeksi. Vaan kun se syöttötuolissa paikallaan istuminen on niin kamalan tylsää! Kaikkea muuta pitäis saada tehdä samaan aikaan, ja itse saan lusikan kanssa tähdätä aika tarkkaan että saan sen osumaan sinne suuhunkin joskus.

En halua pakottaa Leoo syömään jos ei huvita, sillä uskon että Leo itse tietää kuinka paljon ruokaa tarvitsee. En siis oo mikään maanittelija ja tunge ruokaa puoliväkisin suuhun vaan siks, että "no kyllä sen lapsen pitää syödä". Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta että lapsen syömään pakottaminen voi vaan pahentaa asioita - mä pääsin monista tarhan pakkosyömisen aiheuttamista ruokakammoista eroon vasta aikuisiällä, joitain ruokia en tosin vieläkään voi syödä. Eli siis oon alusta asti ottanut sen linjan, että Leo saa syödä niin paljon kuin haluaa, mutta mikään pakko ei ole syödä.

Mutta kyllä tää silti osaa turhauttaa, kun sitten heräillään yötä myöten ja vaaditaan sitä tuttipulloa. Onneks Leo osaa pitää tuttipulloa itse, se helpottaa sentään jonkin verran yöheräilyjä.

Tää valoisuus kuitenkin aiheuttaa myös sen, että mua ei yksinkertaisesti väsytä yöllä, enkä siis sais nukutuksi kunnolla vaikka Leo ei heräiliskään. Onko kellään muulla vaikeaa nukkua kesällä? Meillä on makuuhuone nyt hyvin pimennetty kyllä, mutta ongelma onkin siinä että tämä olohuone jossa illat vietän on niin kirkas! Ei paljoa auta makuuhuoneen pimeys jos sinne mennessä on yhtä virkeä kuin päivällä.

Ei kai tässä muu auta kuin toivoa, että tää on vaan ohimenevä vaihe ja syömiset alkaa taas sujua paremmin jossain välissä. Harmittaa vaan kun väsyttää niin paljon, etten oikein jaksa keskittyä yhtään mihinkään muuhun kuin Netflixin tuijottamiseen sillä välin kun Leo nukkuu - enkä Leon hereillä ollessakaan saa oikein mitään aikaiseksi, vaikka normaalisti voin kyllä hoitaa pyykkäämistä ja siivoilua Leon hereilläoloaikanakin.

Nyt Leo onkin jo ensimmäisillä päiväunilla, joten taidan ottaa kupin kahvia ja jatkaa taas Supernaturalin katsomista. Sarja, jota välttelin pitkään hieman erikoislaatuisen fanikannan takia, mutta joka osoittautuikin erittäin hyväksi sitten kun vihdoin kokeilin sitä. :)

Toivottavasti teidän viikko on alkanut vähän paremmin kuin meillä!